Eurooppalaiset eivät halua Suomeen töihin

Kymmenen uutta Euroopan unionin jäsenmaata merkitsee lisää liikettä vapaille työmarkkinoille. Suomesta uudet EU-kansalaiset voivat hakea vapaasti työpaikkaa vasta parin vuoden päästä. Suomi on sopinut uusien jäsenmaiden kanssa siirtymäajasta vuoden 2006 kevääseen. Samaan aikaan puhutaan Suomea kohtaavasta työvoimapulasta.

Kuulostaa tutulta. Jo pitempään on uhkailtu ja peloteltu työvoimapulan iskevän muutaman vuoden päästä. Useampi ”muutama vuosi” on jo ehtinyt kulua näitä uhkailuja kuunnellessa. Todellisuudessa työvoimapula ei ole ajankohtainen ennen vuotta 2010. Ellei työvoimapulakupla puhkea ennen sitä, voidaanko uusista jäsenmaista odottaa pelastusta?

Valitettavasti Suomi ei ole kovin houkutteleva maa työnhakijalle. Pelkkä työpaikka ei houkuttele outoon kulttuuriin outoa kieltä puhuvien keskelle. Suurimmalla osalla harvoista nykyisin Suomeen töihin tulevista eurooppalaisista on ollut muitakin syitä hakeutua työmarkkinoillemme.

Uusista jäsenmaista työvoimaa voidaan odottaa vain naapurista Virosta, josta jo käydään Suomessa töissä. Tosin Vironkin nykynuoret ovat kiinnostuneempia eurooppalaisista valtakielistä kuin suomesta. Muilla eurooppalaisilla on samat kriteerit kohdemaan valinnassa kuin suomalaisillakin: lähelle tai maahan, jonka kielen jo osaa. Varsinkin muista uusista jäsenmaista todennäköisesti muutetaan mieluummin Keski-Euroopan isommille työmarkkinoille.

Suurten ikäluokkien tilalle tuleva suomalainen nuori työvoima on korkeasti koulutettua, joten voisi kuvitella, että työvoimapula uhkaa nimenomaan matalapalkka-aloja. Ulkomaille lähtevien insinöörien ja maistereiden tilalle on helpompaa saada ulkomailta työvoimaa, sillä nimenomaan korkeasti koulutettu työvoima liikkuu. Matalapalkka-aloilla työskentelevillä ei ole mahdollisuuksia tai halua lähteä työpaikan perässä toiselle puolelle Eurooppaa. Korkeasti koulutetuilla todennäköisemmin on myös kielitaitoa toisessa maassa työskentelyyn. Edes IT-ala ei oikeasti houkuttele Suomeen niin paljon ulkomaalaisia kuin voisi kuvitella.

Karu totuus on, että vapaa työvoiman liikkuvuus toimii pääasiassa EU:n ytimen sisällä, manner-Euroopassa, jossa kieli- ja kulttuurirajat ovat matalammat. Nyt on myöhäistä alkaa vauvatalkoilla paikkailemaan kuuden vuoden päässä häämöttävää työvoimapulaa, joten Suomen on etsittävä ratkaisua Euroopan ulkopuolelta. Sieltä sentään ainakin joku haluaisi tulla tänne.