Joka median Paavo

Paavo Väyrysen haaveammatit lapsena olivat pappi, toimittaja ja poliitikko. Kaksi jälkimmäistä toteutui.
16.02.2016 - 13:29 Sonja Parkkinen, kuvat: Olli Pietiläinen

Paavo Väyrynen on yksi ensimmäisistä poliitikoista, jotka joutuivat median ryöpytettäviksi. Vanhoista virheistä huolimatta Väyrysestä on tullut taitava mediapersoona, jota joko rakastetaan tai vihataan. 

Nuorena poliitikkona Paavo Väyrynen joutui oppimaan kantapään kautta, kuinka toimia julkisuudessa. Vuosikymmenten poliitikkouran aikana Väyrysestä on tullut tunnistettava ja omalaatuinen mediahenkilö, mikä ei ole hänen itsensä mukaan suunniteltua. 
 
– Aika vähän voi loppujen lopuksi vaikuttaa siihen, mitä julkisuudessa näkyy ja kuuluu, pohtii Väyrynen.
 
Aina näin ei Väyrysen mielestä ole ollut. Media toimi 1970–80-luvuilla liikaa politiikan välikappaleena ja erityisesti sosiaalidemokraateilla oli hänen mielestään johtoasema mediassa. Väyrynen kokee uransa alkuaikojen ajojahtitilanteiden olleen juuri sosiaalidemokraattien aiheuttamia. Häntä pidettiin uhkana kilpailijoille niin omassa kuin muissakin puolueissa, ja siksi häntä pyrittiin vahingoittamaan julkisuuden kautta. 
 
Tällä hetkellä Väyrysen mielestä tilanne on suhteellisen hyvä, koska media ei ole enää puolueiden käskyläinen. Yhdellekään politiikan toimittajalle hän ei kymppiä anna, mutta nimeää arvostamiinsa toimittajiin Ylen Pekka Ervastin, MTV:n Timo Haapalan ja Helsingin Sanomien Unto Hämäläisen, vaikka jälkimmäisen työssä näkyy kuulemma liikaa kokoomuslaisuus. 
 
Väyrysen nimi on pyörinyt mediassa lähes päivittäin uuden puolueen perustamisilmoituksen jälkeen. Vaikka hän kieltää olevansa mediahakuinen, vaikuttavat poliitikon liikkeet harkituilta. Kansalaispuolueen perustamisesta Väyrynen ilmoitti ensin blogissaan lyhyesti, eikä suostunut kommentoimaan asiaa ennen seuraavan päivän tiedotustilaisuutta. Hän pyrkii kuitenkin saamaan julkisuutta asialle eikä persoonalle. 
 
– Olen julkisuudessa sen verran kuin on tarpeen niiden asioiden ajamiseksi, jotka koen tärkeiksi. Julkisuus ei ole itseisarvo.
 
Ajojahti opetti kestämään haukkuja
 
Poliittisen journalismin ilmapiiri oli alkanut jo vapautua, kun 33-vuotias Paavo Väyrynen nousi keskustan puheenjohtajaksi vuonna 1980. Pari vuotta aiemmin hänestä oli tullut Mauno Koiviston hallituksen ulkoministeri. 
 
Vielä 1970-luvulla koettiin, että poliitikkojen yksityiselämä ei kuulunut julkisuuteen ja tasavallan presidentti Urho Kekkosen sairastumisesta vaiettiin mediassa. 80-luvun alussa Kekkosen terveys romahti ja Helsingin Sanomien politiikan toimitus julkaisi kirjan Tamminiemen pesänjakajat. Kohua herättäneessä kirjassa retosteltiin poliitikkojen yksityiselämällä totuttua avoimemmin.
 
Kun vuonna 1982 selvisi, että Väyrynen ja muutama muu poliitikko nostivat eduskunnan päivärahaa väärin perustein, oli media valmis siirtymään kohujen aikakauteen. 
 
– Sehän lähti liikkeelle yhdestä televisiohaastattelusta, jossa minua kohdeltiin huonosti ja lähdin sitä oikomaan. Se oli paha virhe.
 
Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Väyrynen on yksi Suomen pitkäaikaisimpia ja joidenkin mielestä sinnikkäimpiä poliitikkoja. Kansalaispuolueen myötä näyttää siltä, ettei Väyrynen aio jättäytyä politiikasta vielä pitkään aikaan. 
 
Väyrynen on useaan otteeseen syyttänyt mediaa vääristelystä ja ajojahdeista. Vanhemisen ja viisastumisen myötä Väyrynen kertoo oppineensa suhtautumaan rennommin julkisuuteen. 
 
– Suhtautuminen on helpompaa nyt, kun olen saavuttanut sellaisen aseman, jossa yksi haukku ei haavaa tee. 
 
Väyrysen mielestä myös median asenne muuttui asiallisemmaksi hänen oman rentoutumisensa myötä.
 
Entinen toimittaja esiintyy nykyään Youtubessa
 
Myös itseironiaa ja huumoria on tullut mukaan. Viime presidentinvaalien suosituin tuote olivat Paavo ja Vuokko -mukit, joissa Väyrynen poseerasi vaimonsa kanssa kuin kuninkaalliset. Mukiin piti alun perin tulla hieman tylsä siviilikuva, mutta Väyrynen itse toivoi juhlakuvaa. Kuninkaallismukien suosio yllätti kaikki. 
 
Instagramissa Väyrynen on julkaissut selfien vaalipäällikkönsä kanssa ja videon hänestä runonlausujana. Väyrysen vlogimaisiin Youtube-videoihin on pyritty tuomaan huumoria, mutta katsoja jää silti miettimään, onko Väyrynen tosissaan. 
 
Media on Väyryselle tuttu paitsi politiikan myös oman työuran kautta. Juuri ennen kuin Väyrynen ensimmäistä kertaa asettui ehdolle eduskuntavaaleihin 1969, hän työskenteli muutaman kuukauden Ylen ajankohtaistoimittajana. Ylen arkistoista löytyy Väyrysen 21-vuotiaana toimittama televisiojuttu, jossa mustavalkoinen Väyrynen kertoo vakaalla äänellä välillä paperiin vilkuillen pienituloisten ongelmista. 
 
– Toimittajan pitäisi olla itsenäinen ja paneutua asiaan, ajatella omilla aivoillaan ja toimia tasapuolisesti, kuvailee Väyrynen toimittajan hyveitä. 
 
Millainen Paavo Väyrynen on toimittajaopiskelijan, politiikan toimituksen esimiehen ja tutkijan mielestä? Lue blogikirjoitus http://utain.uta.fi/sisältö/paavo-väyrystä-ei-naurattanut
||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.

Fakta

Kuka?

Paavo Väyrynen

  • 69-vuotias poliitikkokonkari ja valtiotieteiden tohtori.
  • Keskustapuolueen entinen puoluejohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri. Nykyään europarlamentaarikko.
  • Perustamassa uutta Kansalaispuoluetta, joka ajaa Suomen eroa euroalueesta.

Jutun kuvat

Paavo Väyrysen haaveammatit lapsena olivat pappi, toimittaja ja poliitikko. Kaksi jälkimmäistä toteutui.