Median moniosaaja kaipaa journalismilta rohkeutta

Kaarina Hazard toivoo suomalaiselta medialta rohkeutta.
06.02.2017 - 16:03 Lari Seppinen, kuva: Heini Lehväslaiho / TEOS

Moni muistaa Kaarina Hazardin hänen kohua aiheuttaneista kolumneistaan. Hazard ei halua olla keskustelun aihe, vaan osallistua siihen itse.

Kaarina Hazard ei rakenna identiteettiä sen enempää toimittajan, kirjailijan kuin mediavaikuttajan työnimikkeen kautta. Tämä selviää nopeasti mediakonkarin vastauksista.

Hazardin repertuaariin kuuluu muutakin kuin journalismi, ja hän kulkee työnimikkeellä vapaa kirjoittaja. Lokeroituminen media- tai mielipidevaikuttajaksi ei ole tärkeää. Hänen mielestään tekstien vaikuttavuudesta päättävät lopulta lukijat.

Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi valmistunut Hazard on kirjoittanut kolumneja lehtiin, kirjoittanut kirjoja ja työskennellyt myös näyttelijänä.

– Olen ollut siitä onnekas, että työni ovat seuranneet toistaan. Olen pätkä-, urakka- ja projektityön veteraani, jolla ei ole koskaan ollut vakituista työtä ja sen tuomia etuja. Teille nuorille sanon kannustukseksi, että niin voi elää.

Ludvig Borga -kolumnista suurin kohu

Hazardin kirjoitukset jakavat mielipiteitä ja nostattavat tunteita. Kohua on herättänyt muun muassa Hazardin vuonna 2010 Iltalehteen kirjoittama Ludvig Borga -kolumni Tony Halmeen kuoleman jälkeen. Myös kolumni Sami Hedbergin valinnasta televisiosarja Suomen Konttorin päänäyttelijäksi herätti keskustelua.

Hazard käytti Ludvig Borga -kolumnissa värikkäitä sanankäänteitä juuri edesmenneestä Halmeesta. Kolumnissa kirjoitettiin muun muassa isosta ukosta, ” joka surkeana ja säälittävänä katkokäveli ja sammalsi viimeiset elinvuotensa”.

Halmeen äiti teki kirjoituksesta kantelun Julkisen sanan neuvostolle, joka antoi langettavan päätöksen Iltalehdelle. Ludvig Borga -kolumni ymmärrettiin Hazardin mukaan monella tapaa väärin.

– Arvostelin ankarasti medioiden tapaa kirjoittaa kohteistaan roolittamalla ja esineellistämällä heidät. Kolumnin nostattamassa myrskyssä itselleni tuli selväksi, ettei media katso hyvällä toimintatapojensa arvostelua.

Ludvig Borga oli Hazardin sekä kenties koko suomalaisen lehtihistorian kohutuin kolumni, arvelee Hazard itse.

– Olen kirjoittanut mediakritiikkiä vuosikymmeniä ja tuohon episodiin saakka olin naiivisti luullut, että syvällä sisimmässään journalistit ovat hyvillään siitä, että joku katsoo heidän työtään tarkasti, vaikka esittäisikin kritiikkiä.

Lokakuussa 2016 nousi jälleen meteli Suomen Konttori-sarjasta. Ilta-Sanomat nosti Imageen kirjoitetusta pitkästä esseestä esiin osan, jossa kuvailtiin Hedbergin olevan ”se vaaraton, pullea poika, ylikasvanut pikkuveli, joka häissä sahtipäissään lyö reisiinsä ja hokee Otetaans taas”.

Hazard vastasi tekstistä nousseeseen hälyyn kirjoittamalla pitkän esseen Imagen verkkosivuille tammikuun alussa. Siinä hän kirjoitti, kuinka Ilta-Sanomat väitti Hazardin kirjoittaneen itse televisio-ohjelman sijaan Hedbergistä.

Haikea suhde mediaan

Rankkaa palautetta joutuu moni journalisti kohtaamaan uransa aikana. Työntekijät kaipaavat usein työkavereiltaan tukea, eikä media ole poikkeus sääntöön.

Hazard myöntää, että etenkin Ludvig Borga -kolumnin ympärillä käyty hässäkkä muutti hänen suhteensa mediaan vaisuksi ja haikeaksi. Rajun palautemäärän keskellä hän olisi kaivannut tukea.

– Huorittelu ja uhkailu ovat raskaita asioita freelancerille, koska hänellä ei ole esimiestä, toimitusta tai muita työtovereita, ei ketään sellaista, jonka kanssa käydä asiaa läpi ja jolta saada tukea.

Kiihkeä suhtautuminen journalismiin on vienyt Hazardia eteenpäin alalla. Kokeneen kirjoittajan mielestä journalismilla on todella vahva merkitys. Sanoilla ja kuvilla luodaan sitä, millaisena kuvaillaan maailmaa ja ihmisiä.

Hazardin mielestä suomalainen media voisi olla nykyistä rohkeampi. Liiallinen yhteisymmärryksen hakeminen ja vastakkaisten mielipiteiden pelkääminen harmittavat Hazardia. Hän muistuttaa, että Suomi ei hajoa esimerkiksi reiluun erimielisyyteen medioiden ja poliitikkojen välillä.

– Ikään kuin yksi eripurainen lausuma voisi keikuttaa jonkinlaista imaginaarista yhteistä venettä. Siksi kiinnostavimmat tekstit löytyvät liian usein toimituksen ulkopuolisten kirjoittajien teksteistä ja blogeista.
||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.

Fakta

Kuka?

  • On kirjoittanut kolumneja muun muassa Iltalehteen, Metroon ja Imageen
  • Julkaisi vuonna 2006 kirjoituskokoelman Kontallaan: Muistiinpanoja mediasta
  • Kirjoitti kirjan vuonna 2007 Olli Löytyn ja vuonna 2010 Raimo Summasen kanssa.
  • On esiintynyt myös näyttelijänä. Oli vuonna 2010 ehdolla Jussi-palkinnon saajaksi parhaasta naispääosasta elokuvassa Postia pappi Jaakobille.

Jutun kuvat

Kaarina Hazard toivoo suomalaiselta medialta rohkeutta.