Nimettömän vihapuheen vastustaja

Toni Kivinen pohtii työkseen asiattomuuden ja hyväksyttävyyden rajaa.
20.10.2015 - 14:49 Kea Pesonen, kuva: Kea Pesonen

Iltalehden päämoderaattori Toni Kivinen on nähnyt paljon anonyymiä vihapuhetta.

Näkyvyyden toinen ääripää on avoin kirjoittaminen omilla kasvoilla. Ihmiset eivät enää näytä pelkäävän, että asiattomuus johtaisi työn menetykseen tai sosiaaliseen syrjäytymiseen.

– Olen joutunut yllättymään siitä, että ihmiset keskustelevat rasistisesti ja loukkaavasti jopa omalla nimellään esimerkiksi Facebookissa. Asiattomuudesta on tullut julkista ja hyväksyttyä joissakin piireissä, Kivinen toteaa.

Nimetön kirjoittaminen sen sijaan tekee mahdolliseksi kasvottoman loukkaamisen ilman, että sanoistaan joutuu vastuuseen. Kivisen mukaan anonymiteetillä on kuitenkin sijansa, sillä se laskee vaikeiden asioiden jakamisen kynnystä. Esimerkiksi terveydestä ja kipeistä kokemuksista täytyy voida keskustella nimettömästi.

Iltalehdessä anonymiteetin väärinkäyttöä on pyritty estämään esimerkiksi pakkorekisteröinnin avulla. Jokaisen kirjoittajan henkilötiedot ovat siten yhdistettävissä nimimerkkiin.

– Olemme harkinneet esimerkiksi esimoderoinnin lisäämistä. Kommentteja voidaan suodattaa automaattisesti niin, että kiellettyjä ilmaisuja sisältäviä viestejä ei julkaista, Kivinen kertoo.

Millaisia merkityksiä verkkokeskustelujen moderoinnilla on? Lue lisää Utaimesta 9/2015.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.