Timo Harakka: Puolueellisuuden piilottelu on turhaa ja tekopyhää

Sanomatalo on Timo Harakalle tuttu paikka. Nykyään hän työskentelee viereisessä eduskuntatalossa.
21.02.2017 - 18:16 Johannes Blom, kuva: Jukka-Pekka Flander/Sdp

Toimittajan ja poliitikon suhde on usein hankala ja täynnä vastakkainasettelua. Timo Harakka rikkoi perinteisen toimittajan identiteettiä jo 90-luvulla.

Journalisteille puolueettomuus ja sitoutumattomuus ovat klassisia perusarvoja. Entisen toimittajan ja nykyisen Sdp:n kansanedustaja Timo Harakan mukaan monien journalistien äärimmäisyyksiin venyvä objektiivisuuden tavoittelu on tekopyhää, valheellista ja jopa freudilaista taistelua alitajuntaa vastaan.
 
– Mediassa on jatkuvasti piiloagenda, jossa peitellään pyrkimystä vaikuttaa. Ihmiset yrittävät urheasti teeskennellä, ettei heillä ole minkäänlaisia poliittisia näkemyksiä. Se on mielestäni turhaa, Harakka sanoo.
 
Harakan mukaan eräät eduskunnan poliittiset toimittajat ovat kertoneet kieltäytyvänsä jopa äänestämästä, sillä pitävät sitä kannanottona ja puolueettomuutta loukkaavana. 
 
Jokaisella ihmisellä on kuitenkin ajatuksia. Kenenkään mielipiteet eivät noudata tarkasti minkään puolueen ohjelmaa suoraan. 
– On iso vahinko journalismille, että vaaleihin ehdokkaaksi lähtemisestä leimautuu ikuisesti jotakin agendaa robottimaisesti ajavaksi henkilöksi, Harakka sanoo.
 
Harakan mielestä on teeskentelyä väittää itseään puolueettomaksi ja väärin kieltäytyä äänestämästä ja olemasta yhteiskunnan aktiivinen jäsen. Harakan näkemyksen mukaan jokainen on ammatistaan riippumatta aina myös poliitikko.

Tuopin äärestä eduskuntaan

Timo Harakka on tehnyt nopean nousun suomalaisen politiikan huipulle. Ennen politiikkaan lähtöä Harakka työskenteli pitkään Yleisradiossa toimittajana. 
 
Kuten monet muutkin tarinat, myös Harakan poliittinen ura lähti liikkeelle tuopin ääressä käydystä keskustelusta. 
 
– Istuimme kerran toimittajakollegani Eero Hyvösen kanssa oluella ja mietimme, miten sääli se on, ettei vihreistä taida koskaan kehittyä mitään suurempaa. Olisi ollut mukavaa nähdä, mitä puolueesta tulisi, elleivät hommat jäisi aina puolitiehen, Harakka kertoo.
 
Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Harakka ja Hyvönen päättivät lähteä auttamaan vihreitä. Molemmat tiesivät, ettei se sovi toimittajaidentiteettiin laisinkaan, mutta päättivät kuitenkin tehdä rohkean siirtymän politiikkaan. 
 
90-luvun alun jälkeen puoluepolitiikka sai jäädä kahdeksi vuosikymmeneksi, kunnes vuoden 2013 eurovaaleissa Harakka lähti ehdolle Sdp:n listoilla. 
 
Roolin vaihtaminen ei katkaissut Harakan lupaavasti alkaneen toimittajauran siipiä, sillä pian vihreissä toiminnan jälkeen Harakka siirtyi Yleisradiolle.

Opposition taistelu näkyvyydestä

Näkyvyys ei ole oppositiolle taattua. Hallitus saa mediahuomiota osakseen jatkuvasti, kun sen tekemiä aloitteita ja toimeenpanemia lakeja käsitellään mediassa. Oppositiossa näkyvyys vaatii enemmän töitä.
 
Oppositiopuolue Sdp sai alkuvuonna paljon huomiota osakseen puheenjohtajakilpailulla. Harakka kertoo, ettei medianäkyvyyden saaminen kuitenkaan vaikuttanut hänen päätökseensä lähteä mukaan puheenjohtajakilpailuun. Se oli vain myönteinen sivutuote puolueelle.
 
– Taustalla oli vain ja ainoastaan puolueen toiminta-ajatusten kirkastaminen ja uusien teemojen esiintuonti. Ajattelin, että voin antaa näille teemoille kasvot ja kehittää puoluetta keskustelun kautta.
 
Harakka kertoo puheenjohtajakilpailun olleen niin vaativa ponnistus, ettei usko kenenkään lähtevän mukaan kilpailuun pelkästään julkisuuden takia.
 
Näkyvyyden saavuttamisessa ei ole usein kyse jonkin salaisen mustan markkinointimagian taitamisesta, vaan yllättävänkin yksinkertaisista keinoista. Harakka kertoo itse tarkkailleensa esimerkiksi kielenhuoltoaan ja saanut suosiota kirjoittamalla tekstiä, jota ihmisten on helppo lukea ja ymmärtää.

Ylen tilanne sisäpiirin silmin

Yleisradion tilanne on puhuttanut suomalaisia ja myös Harakalla on sisäpiiristä tilannetta tarkkailleena näkemyksiä asiaan.
 
– Mielestäni on todella suuri sääli, että merkkijournalistit, jotka tekevät Yleisradiosta erityisen on onnistuttu turhauttamaan vuosien varrella toimituksen johdon tekemisten takia, Harakka kertoo.
 
Hänen mukaansa toimittajan tulisi aina voida nojata toimituksen johdon tukeen. Journalistin on erittäin hankalaa tehdä haasteellisia juttuja ja taistella merkittäviä poliitikkoja ja suuria yrityksiä vastaan ilman toimituksen tukea. 
 
Valtaa kritisoidessa saattaa joutua hiljennysyritysten kohteeksi ja yksin ei ole helppo seistä suorana ylivoimaista vastustajaa vastaan. 
 
Harakan mukaan Yleisradiolla ei enää vuosikausiin ole ollut tilannetta, jossa toimittaja voisi luottaa esimiestensä tukeen. 
||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.

Viimeisimmät henkilöjutut