Vaikeaa olla onnellinen

Dome Karukoski ehti haastateltavaksi kesken salibandyturnauksen. Hän pelaa joukkueessa nimeltä Lepsämän Suklaa.
28.04.2015 - 21:12 Teksti ja kuva: Miina Viljanen

Elokuvaohjaaja Dome Karukosken unelmana on pelastaa maailma ja kirjoittaa kirja positiivisesta ahdistuksesta. Sitten joskus, jos jo toteutuneelta unelmalta eli elokuvien ohjaamiselta jää aikaa.

Dome Karukoski on kiireinen mies. Haastattelulle löytyy juuri ja juuri aikaa salibandyturnauksen pelien välillä. Päällään Karukoskella on joukkueensa neljällä sinisellä kruunulla varustettu keltainen huppari, jossa lukee ”LepSu”.

– Tää on vähän niin kuin fyra kronor, Karukoski naurahtaa.

On lauantai ja aamupäivä. Karukoski ajaa pitkin Helsingin katuja lounaspaikkaa etsiessään. Kiire ja jatkuva matkustelu näkyvät väsyneestä olemuksesta, ja Karukoski pelkää, ettei juttu tänään luista. Hän vilkuilee ohi vilistävien ravintoloiden ja baarien aukioloaikoja kaljan toivossa, mutta mikään paikoista ei ole vielä auki. Kerrottavaa kyseisistä ravintoloista kuitenkin riittää.

– A-oikeudet ravintolassa tietää sitä, että lähes aina joku tulee kertomaan jotain elokuvistani tai sitten vain esimerkiksi luettelemaan, keitä julkisuuden henkilöitä tuntee.

Ei ihme, että Karukoskelle tullaan juttelemaan, onhan hän noussut yhdeksi Suomen tunnetuimmista elokuvaohjaajista. Karukosken itsensä mukaan hänen menestyksensä salaisuus on kyky yhdistää taide ja kaupallisuus.

– Niin ja mulla on hyvä perse. On tärkeää, että elokuvaohjaajalla on hyvät perselihakset, koska esimerkiksi yhden päivän kuvauksissa täytyy nousta 300–400 kertaa ylös tuolilta.

Elokuva-alalla mistään ei voi olla varma

Tällä hetkellä Karukoskella on tekeillä elämäkertaelokuva Touko Laaksosesta eli Tom of Finlandista. Karukoski kertoo lähteneensä projektiin mukaan tuottaja Aleksi Bardyn ehdotuksesta. Hän kuvailee tarinaa upeaksi ja kiinnostavaksi, sellaiseksi joka ansaitsee elokuvan.

Vaikka prosessi on jo pitkällä, ei varmuutta elokuvan valmistumisesta edelleenkään ole. Jos kaikki menee hyvin, kuvaukset alkavat vuoden sisällä. Niin, jos kaikki menee hyvin. Elokuva-alalla Karukoski on oppinut, ettei mistään voi koskaan olla täysin varma.

Noin puolet suunnitelluista hankkeista jää toteutumatta tai pöytälaatikkoon odottamaan jotain suurta valaistusta. Karukoski kertoo esimerkiksi halunneensa tehdä pitkään elokuvan mallimaailmasta ja nuorten naisten kauneusihanteista, mutta käsikirjoitusta ei saatu toimimaan.

Kiinnostuksen kohteena politiikka

Työnteko on jo pitkään täyttänyt Karukosken päivät, mutta kiinnostusta riittää elokuvien lisäksi muihinkin asioihin. Harrastustensa salibandyn ja sukeltamisen lisäksi Karukoskea kiinnostaa politiikka. Yhteiskunnalliset asiat ja maailman kriisit kulkeutuivat toimittajaäidin mukana Karukosken korviin lapsuudesta lähtien. Äidiltä peritty informaation kaipuu saa hänet nykyään unohtumaan useiksi tunneiksi tietokoneen ääreen lukemaan artikkeleita esimerkiksi Gazan ja Israelin tilanteesta.

Karukoski kokee nykyisessä asemassaan velvollisuudekseen pyrkiä vaikuttamaan asioihin. Vaikka energiaa ja aikaa ei riitä ehdokkaaksi asettumiseen, ainakin hän voi kertoa mielipiteensä. Karukoski nimeää tärkeimmäksi asiaksi hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisen, etenkin ilmaisen koulutuksen.

– Amerikkalaisessa yhteiskunnassa minusta ei olisi ikinä voinut tulla elokuvaohjaaja. Ilmainen koulutus on mahdollistanut sen mitä olen ja mahdollistaa monelle suomalaiselle nuorelle heidän tulevaisuutensa.

Myös elokuvien kautta voi Karukosken mukaan vaikuttaa maailmankuvaa avartamalla. Vaikka jokaisessa Karukosken elokuvassa on jokin sanoma, tärkeintä vaikuttamista on kuitenkin hyvän tunteen luominen. Karukoski kiteyttää asian siteeraamalla Aki Kaurismäkeä.

– Hyvä elokuva on sellainen, joka viihdyttää. Erinomainen elokuva on sellainen, joka viihdyttämisen lisäksi sanoo jotain.

Positiivinen ahdistus hyvinvoivien ongelmana

Karukoski kokee elokuvaohjaajana tekevänsä unelmatyötään, mutta unelmia löytyy myös elokuvien ulkopuolelta. Sitten joskus kun aikaa on, Karukoski haluaisi kirjoittaa kirjan. Kirjan aiheen hän ammentaa omasta elämästään, elokuvaohjaajan positiivisesta ahdistuksesta.

Karukoski on huomannut omituisen ilmiön hyvinvoivien ihmisten keskuudessa. Vaikka kaikki olisi elämässä loistavasti, ihminen silti kehittää helposti ahdistusta itsellensä. Karukoski arvelee sen johtuvan siitä, että asioiden pelätään kääntyvän huonompaan suuntaan, pelätään vääriä valintoja. Jos on tarpeeksi ylhäällä, suunta ei voi olla kuin alas. Pitäisi kuitenkin vain osata nauttia, kun menee hyvin, mutta onnellisena oleminen on Karukosken mukaan vaikeaa.

– Ihminen on jotenkin tosi varuillaan koko ajan. Ehkä se on jotain primitiivistä meissä. Tätä olisi kiinnostavaa tutkia.

Karukoski on pyrkinyt rohkaisemaan nuoria olemaan ylpeitä saavutuksistaan. Hänen mukaansa nimenomaan aikuisiällä ja sitä lähestyttäessä alkavat vaikeudet nauttia elämästä.

– Lapsena vanhemmat kannustavat ja kertovat, kuinka ovat sinusta ylpeitä, joten miksei myös myöhemmin voisi olla iloinen ja ylpeä siitä, kun on tehnyt jotain hyvin?

Toinenkin unelma Karukoskella on. Hän haluaisi viitan. Sellaisen viitan, joka antaa hänelle supersankarin voimat ja jonka avulla hän voisi pelastaa maailman.

– Voisin mennä hoitamaan kerralla pois päiviltä kaikki Boko Haramit ja Isikset, pysäyttäisin pahan maailmasta.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.