Yksi Mimosa, kiitos

Mimosa Willamo näytteli Päin Seinää -elokuvassa Takkua, jolla on ongelmia sopeutua koulumaailmaan.
28.04.2015 - 21:52 Ida Nieminen, kuva: Annika Miettinen/Helsinki-filmi

Mimosa Willamo on heittäytyjä, joka ei pelkää avointa tulevaisuutta. Näyttelemisen hän lopettaa sitten, kun se ei ole enää kivaa.

Kaapelitehtaan lavalle nousee nuori nainen, jolla on lyhyt tumma tukka, viininpunainen samettimekko ja nenäkoru. Taustalta kuuluu raikuvia hurrauksia. Nainen kävelee ryhdikkäästi keskelle estradia. Hän halaa näyttämöllä odottavaa Jasper Pääkköstä ja ottaa vastaan tämän ojentaman pienen valkoisen patsaan. Lava täyttyy naisen naurusta. Ruskeat silmät tuikkivat gaalavaloissa. Nainen seisoo mikrofonin edessä ja kiittää vuolaasti.

Mimosa Willamo, 20, sai vuoden 2014 parhaan naissivuosan Jussi-palkinnon roolistaan Päin Seinää -elokuvassa. Voiton hetkellä häntä lähinnä nauratti, koska tilanne tuntui niin mielettömältä.

– Minulla oli 15 metriä aikaa miettiä, mitä sanoisin suoralle tv-kameralle. En kaatunut, kiroillut tai ollut humalassa, eli ihan hyvä, Willamo muistelee vajaa kuukausi voittoisan illan jälkeen.

Jussi-patsas ei ole muuttanut näyttelijälupauksen elämää glamouriksi. Juhlien jälkeisenä aamuna Willamo meni yhdeksäksi töihin espoolaiseen alakouluun, jossa hän paimentaa lapsia koulunkäyntiavustajana. Tuosta maanantaiaamusta kertoessaan hän läpsii kasvojaan puolelta toiselle, kuin yrittäisi herätellä itseään. Elekieli rytmittää Willamon puhetta vähän väliä.

Lapsia Luxemburgissa, kansanopistossa Tanskassa

Ensikesän Willamo käyttää Lola uppochner -nimisen televisiosarjan tekemiseen. Kuusiosainen sarja perustuu Monika Fagerholmin samannimiseen romaanin. Willamon reipas äänensävy muuttuu hieman, kun hän alkaa puhua tulevista kuvauksista. Hän on kaksikielinen, ja hän näyttelee sarjassa ensimmäistä kertaa ruotsiksi. Kieliopin hallitseminen jännittää.

– Toivon, että varmuus näytellä ruotsiksi tulisi jo alkukuvauksissa. En halua, että kielitaitoni vaikuttaa siihen, miten näyttelen. Jos en pääse stressistä yli, suorituksestani ei voi tulla hyvää.

Willamo vilkuilee välillä puhelimessaan väriseviä viestejä. Tänään hän saa nauttia vapaaillasta ystäviensä kanssa. Tunnelma on rento ja kiireetön, sillä Willamo luo ympärilleen tuttavallisen ilmapiirin.

Kahden välivuotensa aikana Willamo on ehtinyt hoitaa lapsia Luxemburgissa, näytellä ensimmäisessä elokuvassaan ja opiskella tanskalaisessa kansanopistossa. Lista ei lopu siihen, sillä hän on juuri saanut uuden työpaikan elokuvateatterista. Tällä kertaa elokuvayleisö voi nähdä hänet valkokankaan sijaan myymässä popcornia.

Willamolla vaikuttaa olevan jalat maassa, mutta samaan aikaan hänestä huokuu halu kokeilla jatkuvasti uusia asioita.

– Minun on helppo heittäytyä. Lukion jälkeen piti päättää, jäänkö kotiin nysväämään vai otanko itseäni niskasta kiinni ja teen juttuja. Valitsin juttujen tekemisen.

Batman, eläinlääkäri vai uimaopettaja?

Esiintyminen sujuu Willamolta tutulla rutiinilla. Hän on ilmaissut itseään lapsesta saakka, esimerkiksi Ylen Galaxi-lastenohjelman juontajana. Kallion lukion kasvatti ei kuitenkaan käynyt maineikkaassa opinahjossaan yhtäkään teatterikurssia. Hän ei haaveillut lapsena näyttelemisestä, vaan Batmanin, eläinlääkärin tai uimaopettajan urasta. Lapsuuden haaveet unohtuivat, kun hän totesi, ettei Batman ole ammatti ja että omissa uimataidoissakin olisi parantamisen varaa.

Oikeastaan Willamolla ei ole kiire koulun penkille. Eihän hän edes tiedä, mitä tekee ensi viikolla. Näyttelemisen lisäksi häntä kiinnostavat monet muutkin asiat, kuten maantieto ja historia.

– Aion kyllä opiskella jossain vaiheessa. Varmaan haen Teatterikorkeakouluun ja Nätylle (Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelma), mutta ei ole mitenkään lukkoon lyötyä, että opiskelisin juuri Suomessa. Euroopassa on paljon kiinnostavia opintomahdollisuuksia.

Willamo ei halua muuttaa vielä kovin kauas maailmalle, koska hänen nuorimmat sisaruksensa ovat sen verran pieniä. Veri vetää silti suurkaupunkeihin, esimerkiksi Tukholmaan, jossa Willamo asui hetken aikaa lukioaikoina. Siellä hän teki lastenohjelmia SVT:lle, eli Ruotsin yleisradiolle.

– Jos voisin mennä mihin vaan töihin, lähtisin Euroopan ulkopuolelle. Siellä en ole vielä käynyt. Huonon käsikirjoituksen perässä en matkustaisi edes Uuteen-Seelantiin.

Keski-ikäisenä sylissä kehrää kissa

Omat lapsensa Willamo haluaisi kasvattaa aikanaan Suomessa. Tosin kun perheen perustaminen tulee puheeksi, Willamo alkaa taas elehtiä käsillään, mutta tällä kertaa hidastamisen merkiksi. Häntä naurattaa. Pikkuveljien uhmaiät ovat vielä liian tuoreena muistissa.

Willamon suunnitelmat vaikuttavat selkeiltä siihen nähden, ettei hän ole miettinyt elämäänsä ensi syksyä pidemmälle. Kunhan ei iske reuma. Olisipa kesämökki maaseudulla. Kissojen nimeksi tulee Nyyti ja Tuittu.

– Nelikymppisenä olisi varmaan hyvä, jos olisi lapsia ja kissoja. Toivottavasti on myös joku, jota rakastaa, eikä pelkästään niitä lapsia ja kissoja.

Keski-ikäisenä Willamo ei aio myöskään enää viettää välivuotta. Hän on opiskelunsa opiskellut, yrityksen ja erehdyksen kautta. Tulevaisuuden ammatin pitää olla monipuolinen, ettei vaan tylsistyisi. Se millaista työtä Willamo päätyy lopulta tekemään, selviää sitten kun aika on oikea. Joka tapauksessa on helppoa uskoa, että tästä nuoresta naisesta kuullaan vielä.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.