Ammattikorkeakoulujen suosio hiipuu ylioppilaiden keskuudessa

Ensimmäisen vuoden medianomiopiskelija Waltteri Kivelä haluaa erikoistua leikkaajaksi.
25.11.2016 - 14:03 Ville Hyötylä

Tilastokeskuksen mukaan lukiosta suunnataan yhä harvemmin ammattikorkeakouluun. Vastaavasti välivuosien pitäminen on yleistynyt. 

Henri Haarakangas, 23, kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2013. Hän on pitänyt opiskeluista kolme välivuotta, mutta se ei Haarakankaan mukaan ole ongelma.
 
– Opiskelin yhtäjaksoisesti melkein viisi vuotta ammattilukiossa, joten itselläni ei ole ollut kiire kouluun. Pääsyynä oli työnteko ulkomailla, hän kertoo.
 
Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) rehtori Markku Lahtinen uskoo välivuosien pitämisen olevan pääasiassa harmiton ilmiö.
 
– Tiedossa on, että valmistuneilla ylioppilailla on monenlaisia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi ulkomailla olo. Välivuodet eivät ole ongelma, jos niitä viettää omasta tahdostaan.
 
Haarakangas on hakenut opiskelemaan kertaalleen, mutta opiskelupaikkaa kauppakorkeakoulussa ei viime keväänä irronnut. Haarakankaalle ylioppilastodistuksen painottaminen pääsykokeiden sijasta olisi negatiivinen asia.
 
– Olisin varmasti opiskellut lukiossa ahkerammin, jos olisin tiennyt tämänkaltaisesta muutoksesta, hän sanoo.
 
Lukiolaisilla on ammattikorkeakouluista ennakkoluuloja 
 
Waltteri Kivelä, 21, aloitti medianomiopintonsa TAMK:ssa tänä syksynä yhden välivuoden jälkeen. Kevään 2015 ylioppilaalle ammattikorkeakoulu ei ollut ensimmäinen vaihtoehto.
 
– Hain opiskelemaan yliopistoon, ja medianomin opinnot olivat vasta toisena vaihtoehtona. Suoraan sanottuna ammattikorkeakoulusta oli ennakkoluuloja. Koulu on ollut kuitenkin positiivinen yllätys, sillä esimerkiksi opetuksen taso on ollut todella hyvää, Kivelä kertoo.
 
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 ylioppilaista vain 10,8 prosenttia jatkoi ammattikorkeakouluun. Luku on liki seitsemän prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2005.
 
Kivelä ei osaa täysin selittää, miksi ylioppilaat eivät päädy ammattikorkeaan. Syy voi löytyä asenteista.
 
– Ehkä lukiolaisten keskuudessa luullaan, että ammattikorkeakoulu olisi huonompi koulu kuin yliopisto. Tavallaan ajatellaan, että lukiosta kannattaisi jatkaa ”parempaan suuntaan” ja antaa ammattikoululaisten mennä ammattikorkeaan, Kivelä jatkaa.
 
Haarakangas on samoilla linjoilla.
 
– Koen, että yliopisto on jollain tapaa arvostetumpi kuin ammattikorkeakoulu. En usko, että itse haluaisin opiskella muualla kuin yliopistossa, hän toteaa.
 
Rehtori Lahtinen ei ylläty näkökulmista, vaan pitää ajattelumallia luonnollisena.
 
– Aikoinaan ylioppilastodistuksella pääsi suoraan yliopistoon, ja nykyäänkin lukioissa ohjataan yliopistojen suuntaan.
 
 
Aikaisempi koulumenestys vai valintakokeet?
 
Korkeakoulujen pääsykoemallin mahdollisessa uudistuksessa Haarakangas ja Kivelä näkevät sekä hyviä että huonoja puolia.
 
– Uudistuksessa hyvää olisi, että se motivoisi lukiossa opiskelemaan entistä paremmin. Lisäksi pitäisi mielestäni pitää edelleen kiintiö pääsykokeilla valittaville. Tällöin aloituspaikkoja ei rajoitettaisi pelkästään sellaisille, jotka olivat lukiossa lahjakkaita, Haarakangas pohtii.
 
– Minun kohdallani ylioppilastodistuksen painottaminen valinnoissa olisi ollut huono juttu, mutta ymmärrän myös toisen kannan. OIisihan se esimerkiksi resurssien säästämistä olla pitämättä pääsykokeita, kun ylioppilaskoe on kuitenkin tehtynä, Kivelä tuumii.
 
Rehtori Lahtinen on ylioppilaiden kanssa hieman eri mieltä.
 
– Olen sillä kannalla, että aikaisemman koulumenestyksen merkitystä pitäisi painottaa enemmän, sillä se nopeuttaisi myös opiskelujen aloittamista. Arvioni on, että alasta riippuen 70–80 prosenttia voitaisiin valita suoraan todistuksen perusteella, niin ylioppilastutkinnosta kuin ammatilliselta puolelta.
||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.