Eroperheessä välimatka lähentää

Vuoroasuminen on lähentänyt Jemina Paarsaloa tämän vanhempien kanssa.
02.12.2016 - 15:15 Tittamari Rinne, kuva: Jaana Paarsalo
 

Yhteishuoltajuus on yhä yleisempää. Vuoroasuminen on lapsen kannalta useimmissa erotilanteissa toimivin ratkaisu.

Helsinkiläisen Jemina Paarsalon, 19, vanhemmat erosivat, kun Paarsalo oli 3-vuotias. Siitä lähtien Paarsalo on asunut joka toinen viikko äitinsä ja joka toinen viikko isänsä luona. Asuinpaikka vaihtui aina sunnuntaisin viime kevääseen asti.
 
‒ Sitten lukio loppui ja isä muutti kauemmaksi asumaan, joten muutin äidin luokse, Paarsalo kertoo.
 
Yhden perheen vanhemman liiton puheenjohtajan Susanna Kavoniuksen mukaan yhteishuoltajuus ja vuoroasuminen ovat yleistymässä.
 
‒ Isät osallistuvat yhä enemmän lastensa elämään. Se voi olla yksi syy tähän kehitykseen, Kavonius kertoo.
 
Nykyään samassa taloudessa asuu Paarsalon ja äidin lisäksi äidin uusi miesystävä ja tämän kaksi lasta. Paarsalon perheeseen kuuluu lisäksi neljä vuotta vanhempi isosisko, jonka kanssa Paarsalolla on yhteiset vanhemmat, sekä pikkuveli, jonka kanssa Paarsalolla on yhteinen äiti. 
 
Paarsalo tulee itse toimeen erityisen hyvin äitinsä uuden miesystävän ja tämän lapsien kanssa.
 
‒ Äidin miesystävän lapset tuntuvat ihan omilta pikkusisaruksilta. 
 
Lapsen asioista päätetään usein sovussa
 
Kavoniuksen mielestä eroperheessä vuoroasuminen on lapselle paras ratkaisu. Hänen mukaansa molempien vanhempien pitää saada osallistua lapsen elämään. 
 
Vuoroasuminen nähdään etenkin pääkaupunkiseudulla lapselle hyvänä vaihtoehtona.
 
‒ Lapset kokevat usein, että vuoroasuminen äidin ja isän luona on ainoa oikea tapa. On ahdasmielistä kuvitella, että on vain yksi aikuinen, johon lapsi voi kiintyä.
 
Paarsalon vanhemmat tulevat pääsääntöisesti hyvin toimeen keskenään. Erosta on jo monta vuotta ja nykyään kummallakin vanhemmalla on uusi perhe. Välillä Paarsalo kokee joutuvansa hankalaan välikäteen.
 
Kavoniuksen mukaan suurin osa eronneista vanhemmista pystyy päättämään lasten asioista sovussa.
 
‒ Jos kykenee sovussa sopimaan tällaisesta elämästä, on myös tarpeeksi kypsä elämään sitä elämää.
 
Kahden kodin välillä
 
Vanhempien kotien välillä liikkuminen voi olla lapselle välillä rankkaa. 
 
‒ Ehdin olla viikon toisessa paikassa, enkä ehtinyt asettua kunnolla ennen kuin piti taas lähteä. Toisaalta vanhempani asuivat lähellä toisiaan, joten ei se paljon haitannut, Paarsalo sanoo.
 
Vaikka vuoroasumisessa on omat hankaluutensa, Paarsalon mielestä vuoroasuminen on ollut toimiva ratkaisu.
 
‒ Näin tasapuolisesti molempia vanhempia. Ei ollut mitään taukoja, ettei olisi nähnyt toista. Ei missannut mitään. Paras järjestely, jonka tähän tilanteeseen pystyi keksimään, Paarsalo sanoo.
 
Kotia ei tarvinnut vaihtaa yksin. Paarsalon pikkuveli asuu vuoroviikoin isänsä ja Paarsalon äidin luona, ja isosisko asui Paarsalon kanssa kahden kodin välillä, kunnes täytti 18 vuotta. 
 
Paarsalo kokee olevansa tämän järjestelyn myötä läheisempi kummankin vanhempansa kanssa.
 
‒ En olisi varmaan näin läheinen kummankaan kanssa, jos ei olisi ollut tällaista järjestelyä. Kun oli äidin tai isän luona viikon ja sitten lähti pois, ei ehtinyt ärsyyntymään toiseen edes teini-iässä. Sen takia meillä ei vanhempien kanssa oikeastaan ole ikinä mitään riitoja.
 
 
 
 
||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.