Eurooppalainen nuori äänestää jokaisella teollaan

Elena Askløf ja Peter Laugesen julkaisivat syyskuussa kirjan kokemuksistaan Euroopassa.
11.10.2016 - 12:48 Elena Kurki, kuvat: Petri Huhtinen, Elena Askløf ja Peter Laugesen

Nuoriso osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta tavat osallistua ovat erilaisia. Tanskalaisen parin mielestä osallistuminen vaatii unelmointia, toivoa, toimintaa ja hyvää ideaa.

Muutos ei ala itsestään, vaan jokin aiheuttaa sen. Muutos voi lähteä tyytymättömyydestä vallitsevaan tilanteeseen ja parhaimmillaan johtaa tilanteen paranemiseen.

Dokuz8 on turkkilaisten nuorten journalistinen projekti, joka taistelee lehdistön sananvapauden puolesta. Nämä nuoret aktivistit eivät jääneet odottamaan ilmapiirin muutosta, vaan taistelevat saadakseen totuuden julki. Dokuz8:n nuoret olivat tanskalaisten Elena Askløfin ja Peter Laugesenin mielestä vaikuttavimmat ihmiset, joita he tapasivat kiertäessään Eurooppaa.

Askløfin ja Laugesenin Our Europe -projektin tarkoitus on saada eurooppalaisten nuorten ääni kuuluviin. Askløf ja Laugesen ovat tarinankertojia, jotka jakavat eteenpäin tapaamiensa eurooppalaisten nuorten huolet, unelmat, arvot ja vaikeudet. Lukion jälkeen kaksikko valitsi matkustamisen opiskelujen sijaan, sillä he haluavat ymmärtää maailmaa tapaamalla ihmisiä eikä lukemalla kirjoja. Projekti sai alkunsa, koska he halusivat tarkastella eurooppalaista identiteettiä nuorison näkökulmasta.

Pariskunnan mielestä kaikki eurooppalaiset nuoret eivät ole laiskoja tai hemmoteltuja.  He uskovat, että nuoret tuovat yhteiskunnalliseen keskusteluun sellaista raikkautta, vapautta ja maailmankatsomusta, mitä vanhoilta ihmisiltä puuttuu. Nuorissa on potentiaalia, jonka ei pitäisi taipua vanhojen ihmisten tahtoon.

– Jos hyväksikäytämme etuoikeutettua asemaamme, olemme pilalle hemmoteltuja. Jos taas käytämme etuoikeutettua asemaamme hyvään, olemme viisaita.

Eurooppalaisuus kiinnostaa, politiikka ei

Reilun kaupan merkkijärjestelmä tuli Suomeen vuosituhannen vaihteessa. Pieni valikoima kasvoi nopeasti pelkästä kahvista ja teestä hunajaan, kaakaoon, suklaaseen ja sokeriin. Uusia tuotteita on lisätty valikoimiin siitä lähtien. Vuonna 2015 jopa 81 prosenttia suomalaisista tunnisti Reilun kaupan merkin.

Reilu kauppa on hyvä esimerkki siitä, että toimitaan itse eikä jäädä odottelemaan. Tutkijatohtori Sofia Laine Nuorisotutkimusverkostosta oli opiskeluvuosinaan aktiivisesti mukana tuomassa Reilua kauppaa Suomeen. Hänen mielestään nuoret ovat yhä kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista.

Suurin osa eurooppalaisista lapsista ja nuorista käy koulua, mutta siellä ei juurikaan ole poliittista kasvatusta tai aktiiviseksi kansalaiseksi kannustamista.

– Tuntuu siltä, että suomalaisissa kouluissa on pitkään ollut osallisuuden oppimisen tyhjiö, toteaa Laine.

Jos nuoren perhe tai elinympäristö ei kannusta vaikuttamiseen, jäävät osallistumistaidot niukoiksi. Yhteiskunnallisesti aktiivinen ympäristö puolestaan kannustaa nuorta toimimaan.

Osallistuminen voi tarkoittaa osallistumista institutionaaliseen politiikkaan, eli toimintaa poliittisissa järjestöissä tai puoluepolitiikassa. Toisaalta aktiivisuus voi näkyä osallistumisena yhteiskunnallisten liikkeiden toimintaan. Ne usein kritisoivat olemassa olevaa järjestelmää ja pyrkivät paikkaamaan sen jättämiä aukkoja. Liikkeet saattavat olla suuria kansainvälisiä toimijoita tai pieniä ruohonjuuritason ryhmiä.

Tutkitusti perinteiset poliittisen vaikuttamisen keinot, kuten puoluepolitiikka, eivät kuitenkaan kiinnosta nuoria. Valtio-opin väitöskirjatutkijan Josefina Sipisen mukaan nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on alhaisempi kuin aikuisväestön. Vaikka nuorten kiinnostus politiikkaan on vähäistä, heidän poliittinen luottamuksensa on korkea. Silti nuoret eivät koe ymmärtävänsä politiikkaa.

– Tämä voi johtaa niin sanottuun sokeaan luottamukseen, joka ei perustu järjestelmän kriittiseen arviointiin, Sipinen toteaa.

Nuoret eivät koe puolueita läheisiksi, mikä on ongelmallista, koska Suomessa poliittista valtaa käyttävät puolueet. Jos nuoret eivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan olemassa olevan poliittisen järjestelmän kautta, he eivät pääse käyttämään poliittista valtaa.

Nuorten mahdollisuuksia vallankäyttöön kaventaa myös väestön ikärakenne: nuoria on vähemmän kuin aikuisväestöä. Harmaantuneet puolueen jäsenet päättävät nuoria koskevista asioista, eivätkä ole aina samoilla linjoilla nuorten kanssa. Puolueet tavoittelevat poliittista valtaa. Ilman nuorten ääniä puolueet eivät myöskään kohdenna vaalikampanjoitaan heille.

– Jos nuoret eivät kiinnostu politiikasta, politiikka ei kiinnostu heistä.

Josefina Sipisen mukaan äänestämällä voi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Sosiaalinen media vauhdittaa muutosta

Laineen mielestä nuoret saattavat vaikuttaa passiivisilta, mutta mahdollisuuksia aktivoitua on. Yhteiskunnallisen muutoksen tai tarpeen edessä ihmiset osoittavat kiinnostusta. Nuorten parissa tieto muutoksentarpeesta leviää nopeasti sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalinen media on ennen kaikkea työkalu, jolla pystytään vaikuttamaan ja saamaan muutosta aikaan. Se vauhdittaa tiedon levittämistä. Esimerkiksi suurmielenosoituksen saa pystyyn nopeastikin.

Vuoden 2011 arabikevät puhuu nuorten aktiivisuuden puolesta. Arabikevään liikehdinnässä sosiaalisella medialla oli suuri rooli. Tunisiasta alkaneet mielenilmaukset levisivät vauhdilla muualle, mistä alkoi maailmanlaajuinen mielenosoitusten aalto. Espanjassa Indignados-liikkeen nuoret kerääntyivät yhteen vastustamaan työttömyyttä, huonoa taloudellista tilannetta ja politiikan korruptiota. Internet ei mahdollistanut tapahtumia, mutta helpotti niiden järjestämistä.

Myös Our Europe vaikuttaa internetin ja sosiaalisen median kautta. Viimeisten 3,5 vuoden aikana Askløf ja Laugesen ovat tehneet Euroopassa videoita, reportaaseja ja äänityksiä, joita he jakavat nettisivuillaan. He haluavat haastaa perinteisen median ja kertoa aikaisempaa enemmän yksittäisten ihmisten tarinoita.

Molempien mielestä on tärkeää tuoda esiin keskustelua yhteiskunnallisista asioista. Keskustelu synnyttää toimintaa, ja toiminta puolestaan muutosta toivottuun suuntaan.

Muuttuva Eurooppa tarvitsee aktiivisia nuoria

Tulevaisuuden ajatteleminen on olennainen osa nuoruutta. Nuoret miettivät koko ajan, mihin kannattaisi opiskeluissa suuntautua, mihin haluaa töihin tai miten voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Nuorena haaveillaan paremmasta tulevaisuudesta. Kysymys kuuluukin, mitä elämänaluetta nuoret haluavat parantaa. Askløf ja Laugesen kokevat Euroopan tulevaisuuden kaikkien asiaksi.

– Ei ole kyse siitä, haluammeko EU:ta vai emme, vaan siitä, millaisen Euroopan haluamme.

Vaikka politiikka ei kiinnosta suomalaisia nuoria niin paljon, he omaksuvat eurooppalaisen identiteetin silti melko vahvasti. Globalisaatio ja alueellinen yhdentyminen murtavat poliittisia ja ideologisia rajoja. Siksi eurooppalaisuuden tunne on vahva.

Samalla kun useat ihmiset kokevat olevansa osa Eurooppaa, osa haluaa kiinnittyä entistä vahvemmin omaan kansalliseen identiteettiinsä. Nationalismi on ajan vahvistuva ilmiö. Pakolaisia ja Euroopassa liikkuvia ihmismassoja on kritisoitu useaan otteeseen.

Laineen mielestä nuorten aktiivisuus Eurooppaa ja EU:ta koskevissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä on noussut jonkin verran. Viime vuonna Eurooppaan tuli suuri määrä pakolaisia. Ihmiset aktivoituivat auttamaan heitä, ja monet auttajista olivat nuoria. Tällaisessakin tilanteessa on Laineen mukaan helppo lähteä etsimään verkosta tietoa siitä, miten voi auttaa.

Laine pitää tavoitteena yhteisen Euroopan rakentamista. Nuorten mielipide asiasta on tärkeä, koska he rakentavat tulevaisuutta, jossa he seuraavat vuosikymmenet elävät.

– Toivon, että suuntana olisi avoin, yhtenäinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava Eurooppa, eikä epäsolidaarinen alue, jossa kansallisvaltioiden rajoja suljetaan.

Euroopan tulevaisuutta pohditaan paljon, ja yksi merkittävä ongelma on väestön ikääntyminen. Ollaan huolissaan siitä, kuka maksaa vanhusten hoidon, vaikka samalla Välimeren toiselta puolelta tulee työikäisiä ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä Euroopassa. Laineen mielestä nämä ovat kysymyksiä, joita pitäisi yhdessä pohtia ja kääntää kaikkien voitoksi.

Muutos voi alkaa ruohonjuuritasolta

Askløfin ja Laugesenin mielestä monet hyvät asiat alkavat yksittäisten ihmisten tahdosta muuttaa asioita. Ruohonjuuritasolta on hyvä tarkastella asioita etäällä valtavirran ajattelutavasta. Usein ulkopuolinen pystyy ratkaisemaan jonkin ongelman paremmin kuin sitä liian läheltä tarkasteleva. Pieniä projekteja ei myöskään aja eteenpäin vallantavoittelu, vaan halu muuttaa epäkohtaa.

Laineen mukaan tarvitaan moniäänistä yhteiskuntaa, joka ajaa asioita eteenpäin. Muutosta ei kannata jäädä odottamaan, jos sen haluaa nähdä.

– Aina on tarvittu niitä, jotka ajattelevat ja tekevät eri tavoin kuin muut, koska sitä kautta yhteiskunta muuttuu ja kehittyy.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.

Fakta

Mikä? Our Europe -projekti

  • Perustajat Elena Maria Askløf (synt. 1990) ja Peter Laugesen (synt. 1989).
  • Tanskalaiset Askløf ja Laugesen kiersivät Eurooppaa aluksi vuoden ja kävivät 24 maassa.
  • Projekti on nyt jatkunut 3,5 vuotta.
  • Antaa äänitorven nuorille kertomalla heidän tarinoitaan.
  • Herättää keskustelua ja osallistaa nuoria yhteiskuntaan.
  • Askløf ja Laugesen saivat Euroopan parlamentin Charlemagne Youth Prizen parhaasta eurooppalaisesta nuorisoprojektista.

Jutun kuvat

Elena Askløf ja Peter Laugesen julkaisivat syyskuussa kirjan kokemuksistaan Euroopassa.