Kauraturpa kuntouttaa liikkeellä ja lämmöllä

Virpi Haapanen on ostanut Jukulle kolme kiloa lakurakeita palkaksi hyvistä ratsastusterapiatunneista.
04.10.2016 - 17:37 Emilia Naski, kuvat: Leevi Vähälä

Ratsastusterapia on ratsastusterapeutin, hevosen ja kuntoutujan yhteistyötä. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta voi saada apua monenlaiseen vaivaan. Ratsastusterapian ansiosta MS-tautia sairastavan Virpi Haapasen liikkuminen on helpottunut.

Virpi Haapanen, 43, saapuu sateisena iltapäivänä punaisen tallin lämpöön Kangasalle. Juku-hevonen tarkkailee uteliaasti käytävälle karsinastaan. Haapanen rapsuttaa kauraturpaa, ja ratsastusterapeutti Petra Nowak laittaa hevosen valmiiksi terapiatuntia varten. Kun ratsu on suitsittu ja ratsastaja on valmis, on aika nousta hevosen selkään ja siirtyä maneesiin.

Haapanen on käynyt vuoden verran viikoittain ratsastusterapiassa. Hän sairastaa MS-tautia, joka aiheuttaa esimerkiksi lihasjäykkyyttä ja väsymystä. Kävelyyn Haapanen tarvitsee avuksi kävelykepin. Ratsastusterapian lisäksi hän käy myös fysioterapiassa. Toimintaterapeutti suositteli ratsastusterapiaa, johon Haapanen sai kunnalta maksusitoumuksen.

– Fysioterapia ja ratsastusterapia ovat yhdessä hyvä paketti, jolla saadaan paljon aikaiseksi. Ratsastusterapia on ollut ihan loistava asia. Kroppa voi paremmin ja pää siinä ohessa, sanoo Haapanen.

Virpi Haapanen nousee Jukun selkään.

Hevosen lämpö ja satulattomuus liikuttavat

Nowak kertoo, että Kangasalan Ratsastusterapiassa käy monenlaisia kuntoutujia. Kangasalan Ratsastusterapian palvelut järjestetään Kangasalan ratsastuskoululla. Nuorin asiakas on 4-vuotias, vanhin 65 vuotta. Ratsastusterapiassa kuntoutetaan MS-taudin lisäksi esimerkiksi Parkinsonin tautia ja reumaa. Nowakin asiakkaista suurin osa on Kelan pitkäaikaiskuntoutujia. Ratsastusterapeutti kertoo, että jotkut aikuisasiakkaat ovat palanneet työkokeiluun tai asteittaiseen työhön. Ratsastusterapia tukee toimintakyvyn säilyttämistä ja elämänlaatua.  

– Ratsastusterapiassa kuntoutetaan asiakasta yksilöllisesti. Yleensä asiakkaat käyvät ratsastamassa kerran viikossa, noin 10–30 kertaa vuodessa. Ratsastusterapian ohella asiakkaat käyvät myös fysioterapiassa tai toimintaterapiassa, Nowak kertoo.

– Yksilöidyillä harjoituksilla vaikutetaan esimerkiksi vartalonhallintaan, koordinaatioon ja motoriikkaan. Terapiassa voidaan tehdä myös tallitöitä ja venytellä, Nowak lisää.

Haapanen tekee tunnilla monenlaisia harjoituksia, kuten suunnanvaihtoja, pysähdyksiä ja siirtymisiä käynnistä raviin. Nowak kertoo, että harjoitukset on kohdennettu siten, että ne tukevat erityisesti Haapasen tavoitteita. Ratsastusterapiassa ei käytetä satulaa, jotta hevosen liike ja lämpö välittyisivät paremmin. Hevosen lämpö vähentää lihasjäykkyyttä, jolloin ratsastajan toimintakyky paranee.

– Käyntiä käytetään eniten, koska se tuottaa lantioon kolmiulotteisen liikkeen, joka jäljittelee ihmisen kävelyä. Silloin aktivoituvat samat lihakset kuin kävelyssä, sanoo ratsastusterapeutti Petra Nowak.

Arjessa selviytyminen on ratsastusterapian ansiosta helpompaa Virpi Haapaselle. Ratsastusterapiassa saavutetaan hänen mukaansa isoja asioita.

– Alaraajat ovat jäykät, joten kävelyn kanssa on ongelmia. Ratsastusterapiassa lihasjäykkyys vähenee ja kehonhallinta, liikkuvuus sekä tasapaino kehittyvät. Istumisasento paranee ja kävely on helpompaa, kertoo Haapanen.

Tauoilla tehdään pitkäkestoisia venytyksiä.

Ison eläimen hallitseminen palkitsee

Ratsastaja välittää oman kehon liikkeillään hevoselle, miten sen kuuluu toimia.

– Hevosen liikkeet tuovat haasteita kehonhallinnalle. Vasen puoli on minulle vaikeampi hallita, sillä se on heikompi puoleni. Vasemman puolen hallitseminen on kehittynyt paljon ratsastusterapian ansiosta. Tunnistan heikkouteni ja täällä pääsen kehittämään niitä, sanoo Haapanen.

Avotaivutukset ovat haastavia liikkeitä, mutta ratsukko tekee keskittyneesti yhteistyötä. Juku kävelee vinosti poikittaisessa asennossa eteenpäin, taipuu kaulasta ja rungosta sekä asettuu liikkeen suunnasta pois.

– Kehon hallitsemisen kokemuksista tulee onnistunut ja hyvä fiilis. Onnistuminen on parasta, sanoo Haapanen.

– Juku on loistava hevonen! Meillä synkkaa hyvin. Hevosen ja ratsastajan yhteistyö on tärkeää. Jukulla ja minulla on hyvä vuorovaikutus.

Nowak kertoo, että monen asiakkaan täytyy luopua joka päivä lisää, koska keho ei toimi kuten ennen. Ratsastusterapiassa saa kuitenkin kokemuksen oman kehonsa ja ison eläimen hallitsemisesta. Hevosen kanssa toimiminen on palkitsevaa, varsinkin kun yhteistyö sujuu. Kroppaa alkaa arvostaa, kun huomaa mihin se pystyy.

– Ratsukko on kokonaisuus. He tekevät yhdessä enemmän kuin voisin pelkästään terapeuttina antaa, sanoo Nowak.

Hyvä terapiahevonen on rauhallinen ja luotettava.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.