Kieltä voi oppia etänäkin

– Minulla on nyt ennätysmäärä etätunteja viikossa. Etäoppilaita eri kouluilta on 41, kertoo saksan etäopettaja Tarja Virtanen.
07.12.2016 - 19:01 Anniina Korpela, kuvat: Anniina Korpela

Etäopetusta järjestetään Suomessa vähän, mutta sen opetustulokset ovat olleet lupaavia. Oppilaiden mielenkiintoa kielten etäopiskeluun herätellään nettipeleillä ja uusilla opetusmuodoilla.

Etäopetustunneilla pelataan sanapelejä ja tehdään suullisia harjoituksia. Tietokoneen näytöltä oppilaat näkevät opettajan lisäksi myös toistensa kuvat ja tunneilla voidaan pelata esimerkiksi kuva-arvoituksia.

– Kukin piirtää vuorollaan valkotaululle ja muut arvaavat saksaksi mistä on kysymys, kertoo etäsaksan opettaja Tarja Virtanen.

Etäopetuksen järjestäminen vaatii etäopettajan lisäksi koululta tietokoneluokan tai muun etäopetukselle varatun tilan. Lisäksi paikalla on aina oltava aikuinen etäohjaaja, joka auttaa oppilaita tietotekniikan kanssa. Oppilailta etäopetus ei vaadi mitään erityisiä tietoteknisiä taitoja. Tietokonetta ja opetusalustaa opitaan käyttämään opetuksen yhteydessä.

Oppilaat kokevat etäopetuksen uutena ja mielenkiintoisena mahdollisuutena. Etenkin pojat ovat innostuneet etäopiskelusta. Etäopetus koetaan mukavana vaihteluna tavalliseen lähiopetukseen. 

Suurin osa lapsista osallistuu etätunnille, vaikka he olisivat sairaana poissa koulusta. Velvoitetta opiskeluun sairaana ei ole, mutta useimmiten oppilailla on kotona kirja kädessä ja he osallistuvat opetukseen. Kotoa käsin tunnilla oleminen on lapsista uutta ja jännittävää. Etätunti saatetaan avata vaikka iPadilla. 

– Joskus siellä on perhettäkin mukana, kissat ja koirat sekä pikkusisarukset. Vanhemmat saattavat kurkkia kiinnostuneina sivusta, Virtanen kertoo.

Monipuolista oppimista

Virtanen opettaa etäsaksaa Iitin kunnassa Kymenlaaksossa. Etäopetus Iitissä lähti käyntiin siitä, että eräs äiti otti koulutoimistoon yhteyttä ja kysyi, eikö nykyaikana voitaisi opettaa tietokoneen välityksellä. Nyt Iitin kunnassa jo yli 40 alakoululaista opiskelee saksan kieltä etänä. 

Virtanen opettaa etäsaksaa tällä hetkellä kunnan neljäs-, viides- ja kuudesluokkalaisille. Etäopetus on ollut kunnassa toimiva ratkaisu kielten suosion nostamiseen, sillä sen avulla minimiryhmäkoko on voitu koota laajemmalle sijoittuneista kouluista yhden koulun sijasta.

Etäopettaminen alkoi Iitissä vuonna 2010 Kielitivoli-hankkeena ja jäi käytännöksi hankkeen päätyttyä vuonna 2012. Monilla muilla paikkakunnilla hankkeeseen liittyvät projektit sen sijaan päättyivät nopeasti rahoituksen loppumiseen ja siihen, ettei kukaan opettaja lähtenyt johtamaan hankkeen jatkoa. 

– Tämä vaatii opettajalta hirveästi sisua, Virtanen kertoo.

Virtanen ymmärtää, miksei monessa kunnassa etäopetusta ole jatkettu. Opettaja joutuu hoitamaan sellaisiakin tehtäviä, jotka eivät periaatteessa kuuluisi hänelle. 

– Työmäärästä on helposti masennuttu, Virtanen sanoo.

Virtanen tekee materiaaleja etäopettamiseen pitkälti itse. Vaikka tunneilla käytetään samoja oppikirjoja kuin lähiopetuksessa, on etäopetuksen järjestäminen vaatinut uusien opetusmetodien keksimistä. Virtanen on muun muassa tehnyt netissä pelattavia itsekorjautuvia sanastotehtäviä. Sivut ovat avoimet, joten muidenkin koulujen opettajat pääsevät käyttämään materiaaleja.

– Aukkotehtäviä, sanatehtäviä, rullausvalikkoa… Kaikkea mahdollista oikeastaan, Virtanen luettelee tunnilla käytettäviä oppimismenetelmiä.

Virtasen mukaan sopiva etäryhmän koko on 10-15 oppilasta. Jos oppilaita on enemmän, videoyhteys voi alkaa pätkiä, kun videokuvia on niin useita.

Hyviä oppimistuloksia

Jo ennen kielitivolihanketta etäopetusta oli käytössä Lapissa ja Turussa, ja niillä alueilla se on jatkunutkin. Etänä opetetaan muutakin kuin kieliä, kuten ortodoksista ja islamilaista uskontoa.

Etäopetus on Suomessa todettu yhtä toimivaksi oppimismenetelmäksi kuin lähiopetus. Iitissä etäryhmän tulokset ovat itse asiassa olleet hieman parempia kuin lähiopetusryhmän.

Etätunneilla myös kokeita voidaan pitää tietokoneen välityksellä. Esimerkiksi sanakokeita on helppoa tehdä tietokoneella, kun oppilaat näkevät heti itse, mitkä sanat ovat menneet väärin. 

Etäopetuksen järjestäminen vaatii opettajalta paljon kiinnostusta ja omatoimista perehtymistä aiheeseen. Varsinaista koulutusta etäopettamiseen Virtanen ei koskaan saanut. 

– Seurasin erään toisen opettajan etätuntia kerran etänä luokastani. Näin sain jonkinlaisen käsityksen siitä, miten alusta toimii.

Vauhdikkaita oppitunteja

Koko aikaa ei etätunneilla olla tietokoneella. Välillä kuulokkeet otetaan pois ja oppilaat tekevät tehtäviä poissa tietokoneelta joko itsekseen tai pareissa etäopetusluokissaan.

– Olen keskittynyt siihen, että saisin oppilaita liikkumaan enemmän etäopetustunneilla. Opetukseen alkaa kaivata itsekin jotain uutta, ettei kyllästy, Virtanen sanoo.

Virtasesta on tärkeää tavata etäoppilaita. Iitissä etäopetuksen aloittavat neljäsluokkalaiset tapaavat toisensa muutamalla lähiopetuskerralla ennen etätuntien aloittamista.

Virtanen kertoo kerran myös yllättäneensä oppilaat tulemalla heidän luokkaansa kesken etätunnin. Matkaan lukiolta lähikoululle meni viisi minuuttia.

– Laitoin oman kuvani pysäytyskuvalle ja viestitin etäohjaajalle, että älä kerro oppilaille, mutta olen kohta siellä. Lapset olivat ihan, että häh? ”Tarja, Tarja”, he huusivat ja tulivat halaamaan, Virtanen naurahtaa. 

Virtanen suosittelee etäopetusta kaikille. Hän ei koe, että opetusmenetelmä sopisi paremmin tietynlaisille persoonille. 

– Etäopetus sopii ihan kaikille. Olen opettanut sokeaakin oppilasta etänä ja hyvin on onnistunut.

 

Miksi saksan lukeminen ei kiinnosta alakoululaisia? Luen lisää saksan oppilasmääristä täältä.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.