Läskikampanjoita ja merenneitoreisiä – lihavat eivät suostu enää pilkan kohteeksi

Kuvankaappaus vaateketju H&M:n mainosvideolta. Myös suuret vaateliikkeet kampanjoivat kaikkien kehonkuvien puolesta.
04.10.2016 - 13:02 Anniina Rimpiläinen

Kaikki eivät mahdu perinteisen kauneuskäsityksen mukaiseen muottiin, ja sen ulkopuolelle jäävät ylipainoiset ovat heränneet puolustamaan oikeuksiaan.

Suomalaisten elintaso on noussut huimasti viimeisten 50 vuoden aikana. Niin on käynyt myös suomalaisten painoindeksille. Yli puolet suomalaisista aikuisista on nykyään ylipainoisia, ja viidennes lihavia. Ilmiöön ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Jokainen ylipainoinen kun sattuu olemaan yksilö.

Tätä viestiä haluaa levittää myös Leena Juoperi. Hän kirjoittaa Lihavan naisen markkinat -nimistä blogia, jossa käsittelee lihavuutta ja siihen liittyviä ennakkoluuloja ja tuntemuksia. Sanoma on selvä. Lihavuus on edelleen tabu, ja se täytyy purkaa.

– Haluan avata ihmisten silmiä aiheesta. Lihavia ihmisiä vähätellään, joten aloitin läskikampanjan ja perustin blogin. Tahdon, että lihaviin ihmisiin suhtaudutaan samoin kuin normaalipainoisiin.

Juoperi tietää mistä puhuu. Blogin idea lähti hänen omista paino-ongelmistaan. Juoperi laihdutti aikanaan todella nopeasti yli 40 kiloa. Hänen terveytensä romahti laihdutusprosessin myötä. Juoperi sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, ja laihdutus pahensi sairautta. Hän oli voimaton, eikä hän ollut lähelläkään tervettä. Paino tuli takaisin.

– Laihana minuun suhtauduttiin aivan eri tavoin. Ihmisten käytös muuttui positiiviseksi ja he huomasivat minut. Lihavaa ihmiset saattavat töniä ja ohitella kassajonossa.

Juoperi puhuu blogissaan paljon lihavien kohtaamasta syrjinnästä ja muiden ihmisten negatiivisesta suhtautumisesta lihaviin. Hän tahtoo normalisoida tilanteen.

– Ei tämä ole mitään lihavan ihmisen korvien välissä olevaa suhinaa. Tämä on konkreettinen asia, ja siksi se pitää muuttaa.

Merenneidot vaativat hyväksyntää

Median luoma kauneusihanne on hyvin treenattu ja laiha. Jatkuva ulkonäkökeskeisyys on synnyttänyt vastakampanjoita, joista Juoperin blogi on yksi esimerkki. Sosiaalinen media täyttyy projekteista, joiden tarkoitus on levittää positiivisen kehonkuvan sanomaa.

Esimerkki tällaisesta kampanjasta on loppukesällä syntynyt somevillitys, jossa hehkutetaan merenneitoreisiä. Merenneitoreidet ovat vastaisku entiselle thigh gap -laihdutusilmiölle, jossa tavoitteena olivat niin laihat reidet, etteivät ne kosketa toisiaan. Kuvapalvelu Instagram on täyttynyt merenneitoreisistä, joissa reidet osuvat yhteen muodostaen ikään kuin pyrstön. Juoperi näkee asian positiivisena ilmiönä ja toivoo vastaavanlaisten kampanjoiden kasvattavan suosiotaan.

– Vastailmiöt nousevat aina ihmisten tarpeesta muutokselle. Moni muukin on varmasti kyllästynyt tähän älyttömään ulkonäkökeskeiseen toitotukseen.

Vastakampanjoiden, kuten lihavuutta käsittelevien blogien avulla pyritään purkamaan ennakko-olettamuksia lihavuudesta. Aiheesta on puhunut paljon myös Värikäs elämäni -blogin kirjoittaja Piia "Pipsa" Viena. 

Viena on tunnettu XL-muodin puolestapuhujana. Pluskokoisten muodissa on vielä parannettavaa Vienan mukaan, mutta muotimaailma on heräämässä muutokseen. Esimerkiksi vaatejätti H&M sekoitti syksyn mallistossa plus-koon malleja perinteisten mallien sekaan tekemättä siitä numeroa. Lisäksi monet vaateliikkeet ovat Vienan mukaan nyt poistamassa erillisiä plus-koon osastoja. Bloggari näkee tämän hyvänä asiana, sillä nyt lihavatkin kelpaavat laihojen joukkoon.

– Minulla oli aikoinaan kelpaamattomuuden tunne, kunnes yksinkertaisesti sanoin, että minähän en elämääni aio elää tällä tavoin. Tahdon välittää viestiä, että jokainen voi olla onnellinen omana itsenään.

Sekä Juoperi että Viena korostavat, että terveydelle haitallisesta lihavuudesta olisi syytä päästä eroon. Laihduttamisen tulisi lähteä pehmeistä arvoista ja hyvinvoinnista, ei ulkonäöstä.

Samaa viestiä jakaa Ylen alaisuudessa verkossa toimiva Jenny ja läskimyytinmurtajat -projekti. Projektin keulakuvana toimivat ”ikuiseen laihduttamiseen kyllästynyt” Jenny Lehtinen ja ”toipuva överilaihduttaja” Saara Sarvas. Läskimyytinmurtajissa puhutaan oman kehonkuvan hyväksymisestä ja läskivainon lopettamisesta.

Vastakampanjat ovat kasvava, mutta toistaiseksi vielä harvinainen ilmiö. Juoperi toivoo, että tiukat ja toisiaan muistuttavat laihdutusohjelmat häviäisivät televisiosta.

– Kun avaan television, ohjelmatarjonta on hyvin samanlaista kanavasta riippumatta. Jutta ja puolen vuoden superdieetit, Akin ja Ritan rakkausdieetit, Rakas sinusta on tullut pullukka ja lista jatkuu.

– Sitten kun nämä ohjelmat korvautuvat formaateilla, joissa painotetaan sisäistä hyvinvointia, ollaan menossa oikeaan suuntaan.

Normaalipainoinenkin kuvittelee olevansa lihava

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lihavuus on yksi merkittävimmistä kansanterveydellisistä ongelmista Suomessa. FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan keskimääräinen painoindeksi, eli BMI on miehillä 27,1 ja naisilla 26,0. Lievän ylipainon raja on indeksin mukaan 25,0.

Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen mukaan väestön lihominen on usean tekijän summa. Partanen mainitsee ruokakulttuurin muutoksen yhdeksi suurimmista osatekijöistä. Annos- ja pakkauskoot ovat suurentuneet ja ruuasta nautitaan eri tavalla kuin 50 vuotta sitten.

Partanen muistuttaa, että väestössä on myös terveitä lihavia. Kaikille lihavuus ei tuo liitännäissairauksia. Silloin painonpudotukselle ei välttämättä ole tarvetta.

– Nykyään on onneksi herätty siihen, että lihavuuttakin on erilaista.

Partanen on työskennellyt yli 12 vuotta ravitsemusterapeuttina. Hänen mukaansa aikuisten painonhallinnassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota elämäntilanteisiin. On burnoutteja, unettomuutta, ruuhkavuosia ja stressiä. Mustavalkoinen ohje ”syö vähemmän ja liiku enemmän” ei välttämättä toimi, jos elämässä on jatkuva kiire. Myös Partanen allekirjoittaa väitteen median luomasta kauneuskäsityksestä ja sen vaikutuksesta ihmisten mielikuviin. Hänen mukaansa ihmisten painonpudotustavoitteista on tullut epärealistisia median luoman kuvan myötä.

– Nykypäivän haaste on se, että televisiossa on ohjelmia, joissa painoa pudotetaan paljon hyvin lyhyessä ajassa. Ihmiset alkavat tavoitella samaa. Jos ihminen pudottaa 4 kiloa puolen vuoden aikana, mikä on terveyden kannalta hyvä juttu, niin hän ajattelee olevansa epäonnistunut, koska joku toinen pudotti telkkarissa puolen vuoden aikana 25 kiloa.

Partasen kertoo myös normaalipainoisten ihmisten hakeutuvan ravitsemusterapeuttien puheille. Moni kuvittelee olevansa pahasti ylipainoinen, vaikka vain muutaman kilon pudotus riittäisi.

– Ei siihen tarvita kymmenien kilojen pudotusta, että laboratorio-arvot paranisivat. Ihmisillä on hyvin epärealistisia käsityksiä laihdutuksesta, ja se on osittain median vika.

Partanen toivoo, että ihmiset laihduttaisivat terveytensä takia. Tämän hetken vallitseva trendi on ulkonäkökeskeisyys. Hän tahtoisi myös, että ihmiset ymmärtäisivät kaikkien olevan vartaloiltaan erimallisia.

– Toisilla on vain paksummat jalat ja toisilla rasvakudos kertyy helpommin vyötärölle. Genetiikka sanelee joitakin asioita, eikä ihminen sille mitään voi. Sellaista elämä on.

Liikakilot eivät ole maailmanloppu

Vaikka lihavuus on yleistynyt Suomessa, Partanen näkee silti pahimman vaiheen olevan ohi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan väestön painon nousu on hidastunut viimeisen vuosikymmenen aikana.

– Pahin aalto ylipainon suhteen on ohi, mutta en näe selviä viitteitä lihavuuden laskuun. Paljon on kiinni seuraavista sukupolvista.

Aika näyttää, miten suomalaisten painokäyrän käy tulevaisuudessa. Asenneilmapiiri lihavuutta kohtaan on kuitenkin hiljalleen muuttumassa. Sitä kaikki kolme, Partanen, Juoperi ja Viena, ainakin toivovat.

– Lihavuudesta ei tarvitsisi tehdä niin vakavaa asiaa. Tai no, onhan lihavuus omalla tavallaan vakava asia, mutta rennompi suhtautuminen auttaisi asian kanssa painivia, Juoperi toteaa.

– Parhaiten lihavuuden tabu purettaisiin, jos siitä ei tehtäisi hyvää, eikä huonoa asiaa, Viena pohtii.

Lihavuudesta puhuttaessa tärkeintä olisi hyväksyä ihmisten erilaisuus, ja ymmärtää, että ylipainoinenkin voi elää onnellista ja hyvää elämää.

– Ei vaaka ole mikään onnellisuusmittari. Kyllä se onnellisuus tulee ihan itsensä hyväksymisestä, Partanen toteaa.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.