Mindfulness teki meditaatiosta tehokasta ja tuhosi sen

Nirodha-tunti alkaa noin 40 minuutin meditaatiolla. Istunnon päättyessä Tomi Mikkola soittaa kelloa.
07.12.2016 - 17:55 Sandra Järvenpää, kuvat: Uwa Iduozee

Länsimaalainen tehokkuusajattelu ei sovi yhteen idän meditaatioperinteiden kanssa. Meditaatio ei tee ketään tehokkaaksi, iloiseksi tai onnelliseksi. Se tekee jotain paljon parempaa.

 

Vaikeinta oli luopua kynästä ja paperista. Kun on koko elämänsä tallettanut hetkiään päiväkirjoihin ja runoihin, tuntui, että seuraavat kymmenen päivää ovat hukkaan heitettyä aikaa, kun niistä ei saa kirjoittaa. Tulevaisuuden minä jäi nyt vaille muistiinpanoja. Täytyi vain laskeutua hetkeen.

 

Mindfulnessista on kuhistu jo jonkin aikaa ja sen voittokulku länsimaissa vain vahvistuu. Googlea myöten yritykset tarjoavat työntekijöilleen meditaatioharjoituksia, joiden tarkoitus on parantaa keskittymistä, tehokkuutta ja sitä kautta tuloksellisuutta työelämässä.

Mindfulness rakentuu kuitenkin jokseenkin vastakkaiselle ajatukselle kuin mihin meditaatio on alun perin tarkoitettu. Meditaatiossa ei pitäisi niinkään pyrkiä mihinkään. Sen tarkoitus ei ole tehdä ihmisestä tehokasta, vaikka tehokkuus voikin tulla sivutuotteena. Tärkeintä on todellisuuden näkeminen sellaisena kuin se on. Ei sellaisena kuin haluaisi sen olevan.

Meditaatio tarkoittaa montaa asiaa. Länsimaisessa, kristillisessä perinteessä sillä on viitattu usein pohdiskeluun, rukoiluun ja oman uskon vahvistamiseen. Idän perinteissä sen merkitys taas on nykyään vähemmän uskonnollinen, enemmän itsetarkkailuun ja tietoisuuden harjoittamiseen keskittyvä.

Vipassana vapautti ahdistuksesta

Aloittaessaan meditaation yhdeksän vuotta sitten Tomi Mikkola oli ahdistunut. Meditaation avulla voi päästä hyvinkin nopeasti eroon erilaisista stressiperäisistä tuntemuksista, kuten ahdistuksesta ja levottomuudesta, sillä ne ovat voimakkaasti yhteydessä kehon tilaan.

– Jos jättää meditoimatta, olo on vähän sama kuin ei olisi pessyt hampaitaan vähään aikaan. Alkaa tuntua epämiellyttävältä.

Nyt Mikkola vetää Tampereen Tammelassa viikottain Nirodha ry:n meditaatioistuntoja. Nirodha ry järjestää meditaatioiltoja, harjoituspäiviä, kursseja, opettajavierailuja ja meditaatioretriittejä ympäri Suomea. Toiminnassa keskitytään vipassana-meditaatioon. Vipassana on palin kieltä ja tarkoittaa asioiden näkemistä selkeästi, niin kuin ne ovat.

Vipassana-tekniikoiden tarkoitus on irtautua opituista reagointimalleista ja olla siten vähemmän kiinnittynyt mielen liikkeisiin, ajatuksiin ja tunteisiin. Sen avulla pyritään jatkuvaan läsnäoloon ja kaikenlaisten olojen ja ajatusten hyväksymiseen, tulematta niistä kuitenkaan riippuvaiseksi. Ilo ja suru, onni ja pelko sekä mielihyvä ja kipu liikkuvat ikään kuin virtana ihmisen ympärillä, joka itse on tasapainoinen ja siksi vapaa.

 

Aluksi itkin koti-ikävää. Halusin olla omien ihmisteni kanssa, en jossain kaukana istumassa hiljaa jalat ristissä. Sitten ymmärsin, ettei ikäväni kohdistunut oikeasti muihin ihmisiin tai paikkoihin. Halusin vain olla kaikissa muissa hetkissä kuin käsillä olevassa.

 

Mindfulness väylänä valaistumiseen

Vuosien myötä vanha buddhalainen meditaatiotraditio on hukkunut erilaisten mindfulness-tekniikoiden alle. Tekniikoiden länsimaistaminen alkoi 1970-luvulta, kun amerikkalainen Jon Kabat Zinn alkoi ohjata tietoisuustaitoihin perustuvaa stressinhallintaohjelmaa kroonisesti sairaille, kivusta kärsiville potilaille.

– Mindfulnessissa buddhalaiset tekniikat on ikään kuin popularisoitu ja siten ne ovat alkaneet elämään omaa elämäänsä. Nämä kansantajuistajat ovat parhaansa mukaan poistaneet tekniikoista kaiken sellaisen, joka voisi saada länsimaisen lääkärin nostamaan kulmiaan, sanoo Mikkola.

Meditaation kansantajuistaminen mindfulnessiksi on kuitenkin saanut länsimaalaiset kiinnostumaan enemmän myös alkuperäisistä tekniikoista.

 

Seitsemäntenä päivänä kehoni värisi kauttaltaan, kuin ihoni pinnalla olisi ollut jonkunlainen sähkömagneettinen kenttä. Tunsin kehoni kokonaisena. Olin onnistunut saavuttamaan tavoitellun tilan ja onnittelin itseäni. Kahdeksas päivä taas oli retriitin huonoin. Mieli hakkasi kallon seinämiä enkä onnistunut keskittymään. Opetusten mukaan mihinkään ei saa kiinnittyä. Ei edes hyviin hetkiin tai kokemuksiin. Nekin menevät aikanaan ohi.

 

Avainta onneen ei ole

Hiljalleen, vuosien myötä, Mikkolassa tapahtui syvällisempi muutos. Oma persoona ja tapa olla maailmassa muuttuivat.

– Maailma koskettaa. Enää ei ole niin sykkyrällä itsensä kanssa ja sitä kautta itsekeskeinen.

Mikkolan mielestä meditaatio mahdollistaa ihmisille onnen, mielihyvän ja tasapainon, joka ei ole sidoksissa kuluttamiseen ja näin tuota hiilidioksidia ilmakehään. Vihamielisyys, ahneus ja itsekeskeisyys saavat paljon tuhoa aikaan tässä maailmassa. Meditaatio on tapa vähentää niiden valtaa henkilökohtaisella tasolla.

– Uskon kyllä myös perinteiseen poliittiseen toimintaan. Ei maailmaa pelkästään meditoimalla pelasteta, Mikkola lisää.

Meditaatio ei suoraan tee ihmisestä onnellista. Se opettaa ymmärtämään onnettomuutta, ja elämään sen kanssa. Mikkola uskoo, että näin ihmisestä tulee lopulta onnellisempi, vaikka olosuhteet eivät olisikaan täydelliset.

 

Yhdeksäntenä päivänä meditaatiosta oli tullut syvä. Nousin ylös paikaltani meditaatiohallissa, ja menin hetkeksi ulos venyttelemään. Suljettuani hallin oven satuin katsomaan viereeni maahan. Metrin päässä jaloistani lipui ohi vihreä käärme. Katsoin sitä, mutten reagoinut. En, vaikka pelkään käärmeitä.

 

Kirjoittaja on ollut vipassana-retriitillä Australiassa vuonna 2013.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.