Noutopöytähengellisyys on tätä päivää

Risto Korhonen tekee itsensä aina tavattavaksi, jos hänen tarjoamaansa tukea kaivataan.
02.12.2016 - 11:10 Eero Pirinen, kuva: Eero Pirinen

Uskontokuntiin kuulumattomat ovat kasvaneet jo toiseksi suurimmaksi uskonnolliseksi ryhmäksi. Evankelisluterilainen kristinusko on edelleen suurin uskonto Suomessa. 

Uskontokuntiin kuulumattomien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Noin 1,3 miljoonaa suomalaista ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön.
 
Suurin uskontokunta on yhä evankelisluterilainen kirkko, vaikka onkin samassa ajassa menettänyt noin 400 000 jäsentä. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin. 
 
Tampereen yliopistopastori Risto Korhosen mielestä uskontokuntiin kuulumattomien määrän kasvu on monen asian summa. Suomalaisen elämän kansainvälistyminen on yksi näistä.
 
Länsimainen tapa erottaa kirkko valtiosta on Korhosen mielestä merkittävä tekijä kirkon aseman muutoksessa. Hänen mukaansa kristinuskon maantieteellinen keskipiste on siirtymässä muun muassa Afrikkaan. Hengellisyys saadaan muualta. 
 
– Suomalaisten elämänlaatu on parantunut ja elämä on turvallisempaa kuin sata vuotta sitten. Kristillisen kirkon tukea ja turvaa ei koeta niin tärkeäksi.
 
Korhonen kuvailee tämän vuosituhannen ihmisten uskonnollista tarvetta ”noutopöytähengellisyydeksi”, jossa vaikutteita haetaan muista uskonnoista. Hän mainitsee näistä muun muassa idän uskontojen meditaation ja hiljaisuuden viljelyn. 
 
Perinteisten hengellisten kanavien kuten musiikin ja taiteen rinnalle hän nostaisi internetin.
 
– Maailma tulee lähelle. Internetistä on avautunut monia uusia kanavia, jollekin voi sieltä avautua väylä joka auttaa häntä enemmän kuin perinteiset tavat.
 
Menneisyyden rituaalikeskeisyys on vieläkin voimakkaasti läsnä
 
Vuonna 2003 voimaan astui uusittu uskonnonvapauslaki. Laki mahdollisti, että uskonnollisesta yhdyskunnasta pystyi eroamaan kirjallisesti. Eroakirkosta.fi perustettiin samana vuonna.
 
Petri Karisma on Tampereen vapaa-ajattelijoiden entinen puheenjohtaja ja toinen eroakirkosta.fi-verkkosivun perustajista. Hänen mukaansa uskontokuntiin kuulumattomien määrän kasvu on seurausta uskontojen maallistumisesta länsimaissa. 
 
– Suhde uskontoon on Suomessa löysä. Kirkko on hyvin rituaalikeskeinen ja ihmisten kosketus uskontoon jää usein näihin rituaaleihin.
 
Karisman mukaan suomalaisten yleisimmät kirkolliset kokemukset ovat joko häät tai hautajaiset. Uskonnon hengellisyyden merkitys ja tärkeys on Suomessa vähentynyt, hän kertoo.
Hänen mielestä rippikoulu, kastajaiset ja hautausmaiden ylläpito nähdään tärkeimpinä syinä pysyä kirkossa.
 
– Se johtaa siihen, että ihmiset alkavat pohtia omaa suhdettaan kirkkoon ja miksi he kuuluvat siihen.
||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.