Perinteiset suuret puolueet eivät enää hallitse tamperelaista vaalikenttää

Eelis Hakalalle äänestäminen kuntavaaleissa on itsestäänselvä asia.
21.02.2017 - 16:27 Petri Jääskeläinen, Markku Haavisto ja Kirsi Teiskonlahti, grafiikka: Onni Ojala, kuvat: Mirella Penttilä

Pienet puolueet kiinnostavat ihmisiä aiempaa enemmän ja äänet jakautuvat tasaisemmin puolueiden kesken. Äänestysaktiivisuutta kiinnostus ei kuitenkaan ole parantanut.

Tampere on tällä hetkellä hyvin vihreä kaupunki, vaikka sitä ei aina rakennustyömaiden ja ruuhkien täyttämässä keskustassa huomaakaan. Kaupunginvaltuustossa on kymmenen vihreiden edustajaa eli suhteutettuna lähes kolminkertainen määrä vihreitä eduskuntaan verrattuna.
 
Valtuuston koko on ollut 67 henkilöä vuodesta 1977 lähtien. Kun nykykautta verrataan 1977 alkaneeseen kauteen, ero on selvä. Tuolloin Tamperetta hallitsivat suuret puolueet eli vasemmistoliitto, kokoomus ja sdp. Seuraavaksi suurimmalla eli liberaalisella kansanpuolueella oli vain kolme edustajaa. Nykyään vastaavanlaisia suuria puolueita ei enää ole, vaan edustajat ovat jakautuneet hajanaisemmin. 
 
Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen dosentin Ilkka Ruostetsaaren mukaan tämä kehitys on ollut samanlainen muuallakin maassa.
 
– Uudet puolueet, kuten vihreät ja perussuomalaiset ovat kasvaneet suurimmiksi äärivasemmiston tilalle. Samanlaista kehitystä on myös esimerkiksi Helsingissä, Ruostetsaari kertoo.
 
Vihreiden suosion Tampereella Ruostetsaari epäilee johtuvan siitä, että Tampere on yliopistokaupunki. Puolueen kannatus on suurinta erityisesti Etelä-Suomessa koulutettujen ja opiskelijoiden keskuudessa. Perussuomalaiset taas ovat ajatusmaailmaltaan jonkinlainen vastakohta vihreille.

Pienpuolueet syövät toistensa suosiota

– Tampereella perussuomalaiset ovat syöneet vasemmiston kannatusta, sillä he ovat julistautuneet ei-sosialistiseksi työväenpuolueeksi. Samanlainen populismin nousu on myös nähtävissä muualla Euroopassa, Ruostetsaari sanoo.
 
Samaa mieltä kehityksestä ovat myös puolueiden edustajat itse. Tampereen vihreiden toiminnanjohtajan Tarja Virtasen mukaan tilanne on tällä hetkellä todella hyvä ja ehdokaslistat ovat tulossa täyteen. Iso syy vihreiden kannatukseen on Virtasen mielestä ollut puolueen kyky uudistua.
 
– Vasemmiston kannattajia on siirtynyt vihreiden joukkoihin, sillä ihmisten hyvinvoinnin lisäksi erityisesti nuoret ovat alkaneet ymmärtää, miten arvokas asia puhdas luonto on, Virtanen toteaa.
 
Tampereen vasemmistoliiton puheenjohtaja Jouni Sirén ei allekirjoita vihreiden esittämää väitettä.
 
– Vihreät pystyvät olemaan aika oikealla, vasemmalla ja keskellä kannoissaan, joten he voivat olla helposti kaikkialla. Heillä ei ole kovin vakiintunutta kantaa oikein mihinkään asiaan.
 
Sirénin mukaan vasemmistoliitolla ei kuitenkaan ole ollut vaikeuksia saada ehdokaslistoja täyteen. Hän uskoo myös, että niin sanotussa nukkuvien puolueessa on paljon potentiaalisia äänestäjiä.
 
Perussuomalaisten mielestä ehdokkaiden löytäminen sen sijaan on ollut vaikeampaa kuin edellisissä, ”jytkyn” jälkeisissä vaaleissa. 
 
– Kannatuksen lasku ei ole ollut erityisen näkyvää. Nuoret ovat Tampereella selkeämmin edustettuina kuin aiemmin ja uusien kannattajien sijaan vanhat osoittavat tukensa ahkerammin, Pirkanmaan Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja Antti Moisander toteaa.
 

Kuntapolitiikka seuraa valtakunnallista kehitystä. Infografiikassa on vertailtu edeltävän eduskunnan vaikutusta Tampereen kaupunginvaltuuston muodostumiseen vuosina 1977–1980 ja 2013–2017. Vuonna 1977 Tampereelle valittiin ensimmäisen kerran 67-paikkainen valtuusto.
 
 
Vaikka vihreät ja perussuomalaiset ovat kasvaneet aloittamisestaan, uusien puolueiden ilmaantuminen politiikkaan on dosentti Ruostetsaaren mukaan hyvin vaikeaa. Kunnissa vaaleihin ilmestyy puolueiden sijaan sitoutumattomia ehdokkaita valitsijayhdistysten kautta. Tätä tapahtuu myös Tampereella.
 
– Paikalliset kiistakysymykset saattavat synnyttää uusia ryhmittymiä valtuustoihin. Monesti ne kuitenkin jäävät lyhytaikaisiksi, Ruostetsaari kertoo.

Äänestysinnokkuus laskee sekä Tampereella että kansainvälisesti

Äänestysaktiivisuus on kehittynyt Tampereella suunnilleen samalla tavalla kuin muuallakin maassa. Viime vuosina luvut ovat olleet 50 ja 60 prosentin välillä. 1977 äänestysaktiivisuus oli huomattavasti suurempi, jopa lähemmäs 70 prosenttia.
 
Ruostetsaaren mukaan kuntavaaleissa on aina äänestetty vähemmän aktiivisesti kuin eduskuntavaaleissa tai varsinkin presidentinvaaleissa.
 
– Se on erikoista, sillä kunnissa tehdään kaikkein suorimmin äänestäjiin vaikuttavat päätökset. Ehkä se johtuu siitä, että eduskuntavaalit ovat paljon näkyvämmät kuin kuntavaalit.
 
Äänestysprosentit eivät ole pienentyneet pelkästään Suomessa, vaan se on osa suurempaa kehitystä maailmassa. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, äänestysaktiivisuus on alentunut 1980-luvulta lähtien. Nykyään se on jopa alhaisempi kuin muilla pohjoismailla.
 
Ruostetsaaren mukaan yleistä syytä tälle kehitykselle on vaikea löytää. Hänen mukaansa usein vedotaan siihen, että ihmiset eivät luota hallitukseen tai eduskuntaan, mutta Suomessa se ei tutkimusten mukaan ole selvä syy.
 
– Ehkä me vain kansana koemme, ettemme voi vaikuttaa äänestämällä tai että poliitikot eivät kuuntele meitä.

Julkkisten astuminen politiikkaan lisää ennalta-arvaamattomuutta

Ihmisten äänestyskäyttäytymistä ei ole tutkittu vielä kovin paljoa. Koulutetut ja hyvätuloiset äänestävät aktiivisemmin kuin kouluttamattomat tai pienituloiset. Eniten äänestävät eläkeläiset ja töissä käyvät keski-ikäiset. Nuoret sen sijaan äänestävät vähemmän. Ruostetsaaren mukaan tämän käytöksen vaikutusta puolueiden kannatukseen on vaikea arvioida ja yleistysten tekeminen on lähes mahdotonta.
 
Yksi suhteellisen tuore ilmiö on julkisuuden henkilöiden saapuminen mukaan politiikkaan. Eduskuntavaaleissa he eivät yleensä menesty, mutta julkisuudesta on hyötyäkin. Muun muassa muusikoiden tai näyttelijöiden etu on saada näkyvyyttä pienellä rahallisella panostuksella. Muille näkyvyydestä kamppaileminen istuvien poliitikkojen kanssa on hankalampaa.
 
Ruostetsaaren mukaan kuntatasolla vähempikin näkyvyys riittää.
 
– Paikallisesti riittää se, että on jossain julkisessa tehtävässä. Esimerkiksi terveydenhuollon puolelta on valittu paljon ihmisiä valtuustoon.
 

Gallup: Kuntavaalit häämöttävävät lähitulevaisuudessa. Mitkä asiat vaikuttavat tamperelaisten äänestyspäätöksiin?

1. Aiotko äänestää kuntavaaleissa?
2. Millä perusteella valitset ehdokkaan?
3. Oletko äänestänyt aiemmin kuntavaaleissa?
 

Eelis Hakala


1. – Kyllä aion.
2. – Ehdokkaan ajatukset merkitsevät paljon, mutta lähtökohtaisesti puolueella on suurempi merkitys.
3. – Minulla on sataprosenttinen äänestysaktiivisuushistoria.
 
 

Minna Lehtinen

 
1. – Kyllä, se on minulle itsestäänselvä asia.
2. – Puolueen merkitys on suuri, mutta tietyissä rajoissa voisin harkita ehdokasta muistakin puolueista.
3. – Olen äänestänyt aina. 
 
 

Silja Karisto 
 
1. – Kyllä.
2. – En perehdy paljoakaan politiikkaan, joten teen päätöksen usein kaverien some-linkkien ja puolueen perusteella.
3. – Olen äänestänyt. Isä on opettanut, että aina pitää äänestää.
 

 
Joonas Niskala
 
1. – Luultavasti äänestän, mutten ole vielä miettinyt asiaa tarkemmin.
2. – Ehdokas voi olla myös totuttujen puoluerajojen ulkopuolelta, mutta pääasiassa puolue ja ehdokas merkitsevät eniten.
3. – Olen äänestänyt.
 
 
||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.