Sanomalehtien lukeminen parantaa nuorten yleissivistystä

Mikael Vihriälä ja Aarne Waldén lukevat paitsi verkkouutisia, myös printtilehtiä.
07.02.2012 - 17:12 Tuovi Mäkipere, kuvat: Tuovi Mäkipere

Viime viikolla uutisoitiin, että sanomalehtiä lukevat nuoret menestyivät Pisa-tutkimuksessa paremmin kuin ne nuoret, jotka lukevat sanomalehtiä harvoin tai eivät ollenkaan. Kalevan lukion äidinkielen opettaja Terhi Lintunen on huolissaan siitä, että harvat nuoret lukevat paperilehtiä.

– Jos koteihin ei tilata sanomalehtiä, nuoret eivät välttämättä opi niiden lukijoiksi. Jos nuoret lukevat vain ilmaisjakelulehtiä ja verkkouutisia, he tutustuvat vain lyhyisiin uutisiin.

Lintusen mukaan nuorten on kuitenkin tärkeää lukea paitsi lyhyitä uutisia, myös laajoja, taustoittavia juttuja. Hän toivoo, että nuoret oppivat ajattelemaan kriittisesti.

Perinteinen sanomalehtiviikko

Sanomalehtien liitto järjestää sanomalehtiviikon joka vuosi helmikuun alussa. Teemaviikko osuu esimerkiksi Tampereen kaupungin lukioissa koeviikolle.

Sanomalehtien liiton yhteyspäällikkö Jonna Tolosen mukaan Sanomalehtien liittoon tulee toisinaan valituksia sanomalehtiviikon ajankohdasta.

– Aivan kaikkia tekijöitä ei voida ottaa huomioon sanomalehtiviikon ajankohdan valinnassa. Liitto haluaa ajoittaa teemaviikon niin, että se olisi sopivasti joululoman päättymisen ja talviloman alkamisen välissä.

Tolosen mukaan sanomalehtiviikolla tiivistetään koulujen ja sanomalehtien yhteistyötä. Sanomalehtiviikolla lehdet ovat varautuneet toimittamaan lehtiä oppilaiden luettavaksi maksutta. Sanomalehtiviikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1995.

Uutta näkökulmaa lehteen

Aamulehti toimittaa tänä vuonna 65 000 ilmaista lehteä kouluihin. Aamulehden toimittajan Anu Leena Koskisen mukaan sanomalehtiviikko pakottaa toimittajia miettimään lapsia ja nuoria kiinnostavia aiheita.

– Annamme nuorten lukijoiden itse löytää heitä kiinnostavat jutut, emmekä merkitse niitä erikseen sanomalehtiviikon jutuiksi. Mietimme juttujen näkökulman lasten ja nuorten kannalta kiinnostavaksi.

Muun muassa Helsingin Sanomat ja Satakunnan Kansa merkitsevät sanomalehtiviikon teemajuttunsa erillisellä logolla.

Koskinen huomauttaa, että hyvistä lapsille ja nuorille suunnatuista jutuista nauttivat myös aikuiset. Lisäksi lehti saa sanomalehtiviikolla nuorilta lukijoilta uudenlaisia aiheita.

Koskinen huomauttaa, että sanomalehtiviikon materiaaleja voi hyödyntää paitsi äidinkielessä, myös muissa oppiaineissa. Esimerkiksi matematiikassa voi opetella prosenttilaskuja presidentinvaalien tulosten avulla.

Koukuttava kuva

Kalevan lukion opiskelijat Peppiina Inervo, 17, ja Laura Parkkila, 16, kertovat, etteivät ehdi juurikaan lukea printtilehtiä, vaikka niitä kotiin tilataankin. Peppiina lukee paperilehdistä lähinnä Iltalehteä ja Ilta-Sanomia. Hän kertoo, että julkisuuden henkilöistä ja heidän tekemisistään on mukavaa lukea.



Peppiina: Kännykältä voi selailla esimerkiksi iltapäivälehtien sivuja, mutta pitkiä juttuja on helpompi lukea tietokoneelta.

Laura: En lue verkkolehtiä, mutta seuraan toisinaan ystävien linkittämiä juttuja Facebookista.

Peppiina: Ystävät seuraavat usein eri uutisia, joten linkkien ansiosta voi lukea juttuja monipuolisesti. Maailman tapahtumista pysyy kärryillä, kun kuuntelee, mistä esimerkiksi vanhemmat puhuvat. Lisäksi lehtien etusivuilta näkee, jos jotain suurta on tapahtunut.

Laura: Jos printtilehden jutussa on hyvä, selkeä kuva, se houkuttaa lukemaan.

Peppiina: Hyvät, isot kuvat kiinnittävät huomion, mutta jos aihe ei kiinnosta, ei hyvä kuvakaan auta. Myös vetävä otsikko on tärkeä.

Ajan hermoilla printissä ja verkossa

Kalevan lukion opiskelijat Mikael Vihriälä, 16, ja Aarne Waldén, 16, lukevat kotona printtilehtiä. Lisäksi kumpikin seuraa verkkolehtiä kännykästään. He mainitsevat, että Facebookin linkkejä tulee klikkailtua lähinnä huvin vuoksi.



Aarne: Lehti tulee vähintään selailtua. Tutkimuksista kertovat jutut ja politiikan uutiset ovat kiinnostavia.

Mikael: Aloin lukea presidentinvaalien aikaan ensimmäistä kertaa politiikan uutisia. Lisäksi seuraan urheilua.

Aarne alkaa selailla Satakunnan Kansaa ja Mikael Turun Sanomia.

Aarne: Kuntauudistuksesta ja muista ajankohtaisista aiheista kertovat uutiset ovat kiinnostavia. Lisäksi yllättävät aiheet, kuten dynamiittia varastavat nuoret, houkuttavat lukemaan. Sen sijaan beachfutiksesta kertova uutinen ei kiinnosta näin helmikuussa.

Mikael: Tässä Turun Sanomien numerossa on paljon Turun seudun uutisia. Koska en tiedä alueesta enkä aiheesta juuri mitään, uutiset eivät kiinnosta. Luen sen sijaan ajankohtaisista aiheista ja sellaisista aiheista, joista tiedän jotain.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.

Fakta

Nuoret sanomalehtien lukijoina

  • Hyväosaiset nuoret lukevat sanomalehtiä aktiivisimmin.
  • Ne nuoret, jotka lukivat sanomalehtiä useita kertoja viikossa, menestyivät Pisa-tutkimuksessa paremmin kuin harvoin tai ei koskaan lehtiä lukevat nuoret.
  • 47 prosenttia 15-vuotiaista ilmoitti lukevansa sanomalehteä useita kertoja viikossa.
  • Jyväskylän yliopisto toteutti Sanomalehtien liiton toimeksiannosta tutkimuksen sanomalehtien lukemisen ja lukutaidon yhteydestä. Tutkimus julkaistiin viikko sitten.

Lähde: Sanomalehden lukemisaktiivisuus ja lukutaito -tutkimus

Jutun kuvat

Mikael Vihriälä ja Aarne Waldén lukevat paitsi verkkouutisia, myös printtilehtiä.