Suomisika myytiin Kiinaan – eikä siihen mennyt kuin 11 vuotta

Tällä hetkellä Kiinan osuus Suomen ruokaviennistä on kolme prosenttia.
06.02.2017 - 14:41 Juho Kankaanpää, kuva: Thornypup / Flickr

Suomessa pakastettu sianliha seilaa pian konteissa Kiinaan. Rahtia on valmisteltu 11 vuotta.

Sikaa on lähes yhtä vaikeaa viedä Kiinaan kuin ilotulitteita lentokoneeseen. Kumpaankin liittyy paljon kieltoja.

Toukokuussa kauppa kuitenkin alkaa. Lokakuussa Kiinan viranomaiset vahvistivat sianlihan vientiluvan lihatalo Atrialle. Lupa koskee ainoastaan lihaa, joka on teurastettu ja pakattu Seinäjoen kyljessä sijaitsevassa Nurmon tuotantolaitoksessa.

Luvan hankkimiseen kului yli vuosikymmen. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti vientineuvottelut jo vuonna 2006. Työ on jatkunut, vaikka ministerit ja hallitukset ovat vaihtuneet. Alusti asti mukana olivat myös elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Suomen Pekingin suurlähetystö.

Kaikki haluavat Kiinaan

Maiden kauppaneuvottelut kestävät aina vuosia, mutta Kiinan kanssa ne ovat olleet erityisen pitkiä. Jopa sianlihan supermaa Tanska tavoitteli lupaa vähintään seitsemän vuotta.

– Kiinassa on kaksi viranomaista. Pääsääntöisesti asioimme ensin toisen ja sitten toisen kanssa, selventää Eviran ylitarkastaja Joni Haapanen.

Hänen mielestään lupaprosessit ovat viime vuosina pidentyneet kaikkialla maailmassa. Yhä useammat maat pyrkivät vieraille markkinoille samanaikaisesti, mikä aiheuttaa ruuhkaa. Kiinan lisäksi sumasarjaan kuuluvat esimerkiksi Etelä-Afrikka ja Etelä-Korea.

Osittain syynä on ruoan turvallisuus: tautien takia valtiot kohtelevat ulkomaisia eläinperäisiä elintarvikkeita erityisen varovaisesti. Ne haluavat myös suojella maatalouttaan kilpailijoilta.

Sianliha on muutakin kuin ruokaa. Maat voivat käydä vientiluvilla vaihtokauppaa.

– Kiinassa päätöksiin liittyy myös politiikkaa, eivätkä viranomaiset ja markkinat keskustele aina keskenään, arvelee Finpro Oy:n elintarvikealan toimialajohtaja Esa Wrang. Valtiollisen osakeyhtiön tehtävänä on edistää suomalaistuotteiden vientiä.

Neuvotteluissa ostajamaa määrää tahdin: Kiina valitsee itse, milloin ja minkä maan lupaprosessia se nytkäyttää eteenpäin. Tavoitellulla markkina-alueella on varaa olla ronkeli.

Satunnaisia pistoja

Tähän mennessä Suomi on vienyt Kiinaan enimmäkseen kauraa, lähdevettä ja alkoholia. Lisäksi Valio on kaupannut maitojauhettaan kiinalaisille lastenruokatehtaille yli kymmenen vuotta.

Esa Wrangin mielestä ruokakauppa Kiinaan on ollut yksittäisten yrityksien ”satunnaisia pistoja”. Kotimaiset yritykset eivät ole tottuneet tekemään yhteistyötä, vaikka yksin suljetuille markkinoille on mahdotonta päästä.

Ruotsi on luotsannut valtiollista ruoan vienninedistämisohjelmaansa yli 20 vuotta. Suomeen sellainen perustettiin kaksi vuotta sitten.

Monet Euroopan maat Saksasta Tanskaan ovat vieneet sianlihaa Kiinaan jo vuosikaudet. Tosin Tanskan vertaaminen Suomeen ei ole aivan reilua, sillä maa elää sianruhoistaan.

Onko Suomi silti myöhässä?

Wrangia kysymys naurattaa.

– Lyhyt vastaus: olemme varmasti, mutta emme liian.

Venäjä sekoitti lihakaupan

Pitkä vastaus on Venäjä. Vielä pari vuotta sitten suomalaiset kiikuttivat rajan taakse ruokaa jopa kolmanneksen elintarvikeviennistään. Sellaisia osuuksia ei ole nähty muissa pohjoismaissa. Pelkästään Atria vei lihaa Venäjälle vuosittain 10-20 miljoonan euron edestä. Kenellekään ei tullut mieleen, että kauppa voisi päättyä.

Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Euroopan unioni tuomitsi Krimin niemimaan valtauksen määräämällä Venäjälle talouspakotteita. Venäjä vastasi rajoittamalla maitotuotteiden, lihan ja vihanneksien tuontia. 

– Tuotevientimme Venäjälle loppui kerralla, sanoo Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn.

Aikaisemmin Euroopan unioni oli myynyt viisi prosenttia sianlihastaan Venäjälle. Yhtäkkiä sikaa oli tarjolla aivan liikaa, mikä laski hintoja ja pakotti lihatalot huonoihin kauppoihin. 

Se sai myös Atrian kiinnostumaan toden teolla Kiinasta.

Kärsämäen perintö

Aluksi Suomi ja Kiina solmivat sopimuksen pelkästään alkavasta yhteistyöstä. Kansallisten vientiehtojen perkaamisen jälkeen huomio siirtyi yksittäisiin suomalaisyrityksiin ja niiden valvontaan. Tuontilihan on täytettävä Kiinan lainsäädännön tarkat ehdot, mikä on Eviran heiniä.

Esimerkiksi leikkeleistään tunnettu Snellman ei pääse moneen vuoteen idän markkinoille vaikka haluaisi, sillä yhtiö leikkaa sian- ja naudanlihansa samoissa tiloissa. Hullun lehmän tautia pelkäävälle Kiinalle se on mahdottomuus. Ainoa tautia kantanut nauta löytyi Kärsämäeltä vuonna 2001, mutta se leimaa koko Suomea edelleen.

Syksyllä 2014 kiinalaiset tarkastajat lensivät Suomeen tutkimaan suomalaisia lihataloja. Vuotta myöhemmin HKScan ehti jo iloita julkisuudessa Kiinan vientiluvasta, mutta toisin kävi. Toistaiseksi lopullisen luvan on saanut vasta yhtiön kilpailija Atria. 

Kiinalaiset ovat kuitenkin antaneet ymmärtää, että HKScan saa sen seuraavaksi. Niin uskovat myös sijoittajat: Atrian ilmoitettua Kiinan-luvastaan myös HKScanin osakkeen arvo nousi.

Kolme miljoonaa kiloa

Optimismiin on syytä. Lihateollisuuden silmissä Kiina on yksi maailman suurimmista markkinoista, jonka vaurastuva kansa syö yhä enemmän lihaa. Viime vuosien elintarvikekohut ovat myös kasvattaneet suomalaistuotteiden kysyntää: Suomi markkinoi sianlihaansa puhtaudella ja turvallisuudella. 

Finpron Esa Wrang innostuu erityisesti Kiinan modernista jakeluverkosta. Hänen mukaansa jo 40 prosenttia kiinalaisista ostaa ruokaa verkkokaupasta. Wrang sanoo, että osuus on neljä kertaa suurempi kuin Yhdysvalloissa, siis Amazonin ja muiden verkkojättien maassa.

Tällä hetkellä Kiinan osuus Suomen ruokaviennistä on kolme prosenttia. Wrang haluaisi kolminkertaistaa sen.

– On arvioitu, ettei koko Suomen vuosittainen sianlihantuotanto riitä edes yhden kaupungin tarpeisiin muutamaksi kuukaudeksi, havainnollistaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhnin haaveissa vienti kasvaa urakalla. Tähän mennessä Atria on myynyt sianlihaa Kiinaan kolme miljoonaa kiloa. 

Hänelle se on vasta näyte-erä. 

Suomalaisia ruokayrityksiä huijataan Kiinassa. Lue lisää täältä.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.