Tulevaisuuden Tamperetta värittävät tornitalot ja älyteknologia

Kansiareena tuo lisää korkeaa rakentamista Tampereen ydinkeskustaan.
29.11.2016 - 20:14 Anniina Korpela, kuvat: Onni Ojala ja Markus Pajarre

Tampereen kaupunki haluaa tulevaisuuden älykaupungiksi. Kaupunkilaisten arkea on tarkoitus helpottaa muun muassa terveysteknologioilla ja autojen automaattisella pysäköinnillä.

Lähes kolmikymmenkerroksiset tornitalot kohoavat junaradan ylle. Ohitse ajaa äänetön, sähköllä kulkeva bussi. Henkilöautolla kulkevat kaupunkilaiset istuvat rauhassa ratin takana, kun autot parkkeeraavat itsensä läheiseen parkkihalliin.

Vuosikymmenen kuluttua Tampereen ydinkeskustassa on suunnitelmien mukaan junaradan peittävä kansi ja useita tornitaloja sekä monitoimiareena. Kaupungin poikki kulkee ratikka ja ainakin osa busseista liikkuu sähköllä.

Käynnissä on nyt useita hankkeita, joilla Tampereesta pyritään luomaan mahdollisimman älykäs kaupunki. Uutena kehitysohjelmana on viime kuussa julkaistu Smart Tampere -kokonaisuus, jonka kantavia teemoja ovat älykäs teollisuus, älykäs terveys, älykäs liikkuminen, älykäs infra ja älykkäät rakennukset.

– Kansiareenaan ja ratikkaan sisällytetään paljon älyä, kertoo Smart Tampereen viestintävastaava Pirkko Laitinen.

Tampereen kaupunki toimii myös osana Tekesin kansallista Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa (INKA).  Tampereen teemoina ohjelmassa ovat älykäs kaupunkisuunnittelu ja teollisuus sekä tulevaisuuden terveys.

Liikennöintiin älyteknologiaa

Mikäli tamperelaisten visiot toteutuvat, kaupunkilaiset saavat pian helpotusta liikenteen ongelmakohtiin. Ratikka-hanke on saanut hyväksynnän ja älyä suunnitellaan osaksi myös yksityisautoilua. Rakenteilla on kokeiluympäristö, jossa testataan henkilöautojen automaattista pysäköintiä. Tulevaisuudessa autojen pitäisi itse pystyä pysäköimään itsensä parkkihalleihin.

Smart Tampere -hanke tuo älyteknologiaa julkisiin kulkuvälineisiin. Hervannassa on tänä vuonna jo testattu robottibussien käyttöä liikenteessä. Robottibussit ovat vielä varhaisessa testauksessa, mutta ilman kuljettajaa kulkevat bussit ovat jo ajaneet Hervannan alueella onnistuneesti. Ainoastaan talvinen keli on ajoittain estänyt bussien kulkemisen.

Sähköbusseilla Tampereella pitäisi päästä ajamaan jo tämän vuoden puolella. Pyynikintorille on rakennettu sähköbussin latauspiste ja pian paikallisbussilinjaa 2 päästään ajamaan hiljaisilla ja ekologisilla sähköbusseilla.

Itseohjautuvat robottibussit ovat osa tulevaisuuden älykästä liikennettä.

Terveyspalveluiden digitalisointia

Älyä on tarkoitus sisällyttää entistä enemmän myös terveydenhuollon palveluihin. Tulevaisuudessa teknologiaa hyödynnetään muun muassa tuetussa kotona asumisessa. Nyt kokeilussa on palvelu, jossa hoitaja ottaa kotona asuvaan vanhukseen videoyhteyden web-kameran avulla. Näin palvelutalojen tarjoama apu saadaan vietyä myös palvelutalon ulkopuolella asuville vanhuksille.

Myös Kaupin kampusaluetta kehitetään. Kauppiin luodaan tulevaisuuden terveyskylä, joka yhdistää terveysteknologian ja terveydenhoidon toimijoita ja alan oppilaitoksia. Hankkeen toteutuessa 40 000 kaupunkilaisen terveydenhuoltopalvelut on tuotu TaY:n lääketieteellisen ja TAMK:in opetuksen yhteyteen. Lopputuloksena olisi kohtauspaikka yrityksille, tutkijoille, opiskelijoille ja kuluttajille.

Älyrakennuksilla energiatehokkuutta

Smart Tampere -ohjelma on tällä hetkellä vielä lähtökuopissaan. Varsinaisesti ohjelma alkaa vasta vuodenvaihteessa. Tampereella on kuitenkin pyritty olemaan älykkäitä aiemminkin. Kaupunginosien kehittämisessä on pyritty hyödyntämään mahdollisimman paljon teknologiaa.

– Vuoreksen kaupunginosaa on kehitetty kymmenen vuotta. Siellä on esimerkiksi toteutettu kestävää kehitystä tukeva jätteidenkeräysjärjestelmä. Jätteet kerätään keskitetysti ja ne siirretään paineputkien avulla paikasta toiseen, kertoo Smart Tampereen ohjelmajohtaja Tero Blomqvist.

Vuorekseen on myös rakennettu ekologisia puutaloja. Vuores edustaa uuden ajan energiatehokasta puutalorakentamista ja siitä on tarkoitus ottaa mallia myös tulevaisuuden hankkeissa.

Uuden rakentamisen lisäksi keskitytään myös energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen. Korjausrakentamisen pilottikohteita on muun muassa Tammelassa, jossa on toteutettu toimiva taloyhtiön energiaremontti. Remontilla on saatu suuria säästöjä energiankulutuksessa ja sen on tarkoitus toimia mallina muille vastaaville remonteille.

Tornitalot uhkakuvana

Päättäjien maalailemat kuvat eivät kuitenkaan aina miellytä kaikkia. Viime torstaina järjestettiin Tampereella Tulevaisuuden kaupunki -seminaari, jossa käsiteltiin Tampereen tulevaisuutta.

Seminaarin yleisöä ja puhujia huolestuttivat etenkin ydinkeskustaan suunnitellut tornitalot. Kansiareena tulee sisältämään monitoimiareenan, toimisto-, liike- ja hotellitilaa sekä asuntoja. Kansiareenan torneja varten on haettu poikkeamislupaa asemakaavasta ja korkein torni on mahdollista rakentaa jopa 29-kerroksiseksi. Kansiareenan rakentamisen on suunniteltu alkavan vuonna 2018.

Verkkolehti Vasen Kaistan järjestämässä seminaarissa suunnitteluarkkitehti Lasse Majuri kertoi paikalle tulleille kaupunkilaisille kaupunkisuunnittelun maailmanlaajuisista trendeistä. Majurin mukaan nykypäivän muoti-ilmiönä on niin kutsuttu develop-rakentaminen, jossa suunnitellaan ja toteutetaan hankkeita nopeasti kaupunkikaavoituksesta välittämättä. Näin tuloksena saattaa syntyä korkeita tornitaloja aivan kaupunkien keskustoihin. Hankkeiden myötä alueen vanha arkkitehtuurinen tyyli usein tuhoutuu.

– Herääkin kysymys, onko kyse poikkeustilasta vai korvaako develop-rakentaminen kokonaan vanhat kaavoituskäytännöt, Majuri pohti.

Pilvenpiirtäjien rakentaminen Tampereen keskustaan herätti epäluuloja seminaarin yleisössä. Miellyttävämpänä vaihtoehtona pidettiin Majurin ehdotusta toteuttaa Tampereella niin sanottua uusi kaupunki–vanha kaupunki -mallia, jossa ydinkeskusta suojattaisiin kokonaan korkealta rakentamiselta. Malli on käytössä esimerkiksi Pariisissa.

Majurin ehdotuksen mukaan liike-elämän tarvitsemat korkeat rakennukset voitaisiinkin Tampereella sijoittaa esimerkiksi Lielahteen tai Hervantaan. Näin vanhan keskustan arkkitehtuurinen luonne sälyisi.

Seminaarin osallistujat kuitenkin ymmärsivät kaupungin kaavoituksen nykyisen muodon. Kansiareena rakennetaan nykyisen junaradan päälle, eli se ei tule jyräämään vanhoja rakennuksia.  

Seminaarissa toivottiin, että tulevaisuudessa ydinkeskustan kaavoituksessa tultaisiin kunnioittamaan vanhaa rakentamista ja kaupungin henkeä.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.

Fakta

Kehittämisohjelmia Tampereella

  • Tampere on mukana Tekesin Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa (INKA). Kaupungin teemoina ohjelmassa on älykäs kaupunkisuunnittelu ja teollisuus sekä tulevaisuuden terveys.
  • Uutena projektina alkaa Smart Tampere, joka kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2017–2021. Ohjelma keskittyy älyteknologioiden tuomiseen liikenteen, rakentamisen ja terveydenhuollon kehitysprojekteihin.

Jutun kuvat

Kansiareena tuo lisää korkeaa rakentamista Tampereen ydinkeskustaan.