Työssä jaksamista tuetaan tarkemmin

Tampereen yliopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori Anna Vähämäki työskentelee osan päivästä seisten.
07.12.2016 - 12:27 Nikolas Lempiäinen

Eläkeikä nousee vuonna 2017, minkä takia työntekijöiden jaksaminen on noussut keskustelunaiheeksi.

Ihmiset menevät töiden luoman rasituksen takia vähemmän eläkkeelle. Tämä ilmenee Findikaattori-palvelun tilastosta.

– Laskun takana on varmaankin se, että kuntoutustoimenpiteet ovat kehittyneet viime vuosina. Työnantajat kiinnittävät paremmin huomiota työnhyvinvointiin, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön eläkevakuutusyksikön johtaja Heli Backman.

Suurimpana syynä viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeisiin olivat mielenterveydelliset syyt, joiden osuus on ollut suurin vuodesta 2000 lähtien. Tähän pyritään löytämään ratkaisua kiinnittämällä huomiota terveyteen jo ennen kuin työntekijä sairastuu. Toiseksi suurin syy oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Useimmissa toimistoissa ja kouluissa pyritäänkin siirtymään säädettäviin sähköpöytiin, joiden avulla työtä voi tehdä myös seisten.

Ennaltaehkäisy pääosassa  

Turun terveystalon työterveysjohtaja Marja Sinokin mukaan työssä jaksaminen on parantunut muun muassa sillä, että ongelmiin tartutaan riittävän ajoissa ja työpaikka antaa työntekijälle tukea.

– Työntekijälle voidaan löytää ehkä korvaavaa työtä tai räätälöidään työnkuvaa niin, että työkyvyn rajoitteillakin tulee toimeen.

Tamperelaisen Finla Työterveyden johtava työterveyslääkäri Anu Pekki painottaa samaa.

– Uudenlaisia työnkuvia lähdetään hakemaan yhdessä työntekijän kanssa aikaisemmin kuin ennen. Näin työkyvyn alentuminen esimerkiksi fyysisesti raskaassa työssä ei johda pysyvään työkyvyn menetykseen.

Tampereen yliopistossa tehdyssä projektissa parannetaan työterveyden merkintätapoja. Lääkärit ja hoitajat merkitsevät vastaanotolla, onko käynti työhön liittyvä. Merkinnästä selviää, liittyykö käynti satunnaiseen flunssaan vai johonkin muuhun ja kuinka todennäköistä on työkyvyttömyys.

Tämän jälkeen hoitajat keräävät merkinnät ja ottavat yhteyttä asiakkaisiin, jotta voidaan suunnitella jatkoa.

– Tarkoituksena on parantaa tiedonkulkua sairaanhoidon ja ennaltaehkäisyn välillä, kertoo projektipäällikkö Salla Atkins.

Esimiesten ja työntekijöiden välisiä työterveyspalavereja on ollut käytössä jo aikaisemminkin, mutta nyt niiden käyttöä on tehostettu. Kynnystä niiden pitämiseen on madallettu viimeisen parin vuoden aikana. Keskustelujen avulla työntekijät saavat mahdollisesti apua jo aikaisemmin.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.