Undergroundissa on lupa kulkea vastavirtaan

Tanssilattialla halitaan hellästi punkin tahtiin.
31.01.2017 - 18:04 Markku Haavisto, kuvat: Sarita Piipponen

Tamperelainen alakulttuuritoiminta on ruohonjuurimeininkiä. Yhteistä toimintaa kulttuuripiirien kesken kaivaittaisiin lisää, jotta saataisiin monipuolisempia tapahtumua.

– Et sä tartte tätä! 
 
Lätsähattuinen mies nappaa puhelimen kädestäni ja on heittävinään sen olkansa yli. Mies painaa sormensa otsaani vasten ja sanoo kaiken pysyvän päässäni.
 
Seuraavaksi huomaan miehen jo tanssittavan kuvaajaa musiikin tahdissa. Kuvaaja on hieman vaivaantunut, mutta lätsämies säteilee ilosta. Miehen vilpittömyys tekee vaikutuksen. 
 
Vaihtoehtokulttuuri elää ja hengittää Pispalan Vastavirta-klubilla, josta 12 vuoden aikana on tullut keskeinen Tampereen alakulttuuriyhteisöt yhteen kokoava tapahtumapaikka.

Asenteet alakulttuureja kohtaan ovat muuttuneet suopeammiksi

Tänäänkin Vastavirralle kokoontuu yhteen laaja joukko erilaisista piireistä tulevia ihmisiä. Illalla esiintyvän Nagasaki Grandslam -yhtyeen jäsenten mielestä asenteet alakulttuureja kohtaan ovat muuttuneet viime vuosina. 
 
– Vaikka Aamulehti on edelleen sellaista oikeistopaskaa, nekin julkaisee nykyään uutisia esimerkiksi Hiedanrannasta, yhtyeen kitaristi Tero toteaa. 
 
Hiedanrannan uutisoinnilla Tero viittaa uuteen kulttuurikeskus Kuivaamoon, josta on tullut tärkeä paikka esimerkiksi yhtyeiden treenitilana. Kaupungin osallistuminen Kuivaamon rakentamiseen kuvastaa yhtyeen mukaan asenteiden muutosta alakulttuureja kohtaan.
 
– Kaupunki teki Kuivaamolle asioita, joihin kellään ei olisi muuten ollut varaa tai resursseja. 
 
Toisaalta yhtyeen jäsenet arvelevat, että Kuivaamon kaukainen sijainti keskustasta vaikutti asiaan. Alakulttuureille on helppo antaa tilaa, kun ne ovat poissa näkyvistä.
 
– Tampereella on tilausta alakulttuureille koko ajan enemmän, toteaa yhtyeen solisti Taskumatti.
 
Vastavirran tanssilattialla voi heittäytyä tunnelman valtaan.
 
Elääkseen alakulttuuri tarvitsee paikan, jossa ihmisillä on mahdollisuus kokoontua omaan piirinsä. Punk-musiikille tällainen paikka oli talkoovoimin remontoitu Roxy-klubi Lontoossa vuonna 1976. Oman paikan saaminen oli niin tärkeää, että punkkarit panttasivat kitaransa vuokranmaksua varten. 
 
Reilut 12 vuotta sitten Tampereella havahduttiin samanlaiseen kulttuurityhjiöön. Kaupungista olivat kadonneet nuorten ja nousevien yhtyeiden keikkapaikat. Roxy-klubin tapaan talkoovoimin ja kaveriporukan kunnostamana Vastavirta syntyi Pispalan valtatien varrelle. 
 
– Sinänsä tuntuu, että yleinen ilmapiiri vuosituhannen vaihteessa oli suvaitsevaisempi ja ihmiset olivat innostuneita toimimaan omaehtoisesti, Vastavirta-klubia perustamassa ollut Panu Kotila kommentoi.
 
Tuen tai avustuksen hakeminen ei käynyt edes mielessä. Asiat haluttiin tehdä omilla ehdoilla.
 
Ulkoilmaa ja tupakansavua keuhkoihinsa hengittävät kattoterassilla ystävykset Kari ja silinterihattuinen herramies nimeltään Harley
 
– Niinku se moottoripyörä! nainen huudahtaa vähän taaempaa. 
 
Kaksikon mielestä alakulttuuria on kaikkialla. Se ei katso aikaa tai paikkaa.
 
– Alakulttuuri keskittyy sinne, missä ihmiset tekee ja touhuaa, Kari sanoo.
 
Pispalan vahva alakulttuuriyhteisö on vain sattunut muodostumaan sinne, missä on ollut tarpeeksi samanlaisista asioista innostuvia ihmisiä. Undergroundissa keskeistä on yhteisöllisyys ja porukalla tekeminen. 
 
Tärkeintä on tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa.
 
– Ei etsitä markkinarakoa ja aleta laskea kassakoneella, paljonko saadaan katetta, Harley tuumaa.

Panu Kotila, Perttu Koivisto ja Jyri Piekäinen ovat sekä Vastavirta-klubin että Tampere Underground -kollektiivin taustahahmoja.
Panu Kotila (vas.), Perttu Koivisto ja Jyri Piekäinen ovat sekä Vastavirta-klubin että Tampere Underground -kollektiivin taustahahmoja.

Vastavirta-klubi perustettiin täyttämään Tampereen kulttuurityhjiö

Alkuajoista lähtien Vastavirran toiminnassa mukana olleet Panu Kotila, Perttu Koivisto ja Jyri Piekäinen ovat osa tamperelaisen alakulttuurin keskushermostoa. Vastavirran lisäksi he ovat mukana Tampere Underground -kollektiivissa.
 
Kotilan mukaan Tampere Underground -ryhmän tarkoitus ei ole olla Tampereen underground-piirien yhteinen kattojärjestö, vaan pikemminkin luoda enemmän yhteistä toimintaa. 
 
– Kulttuuri on monipuolisempaa, kun on enemmän erilaisia toimijoita tekemässä asioita yhdessä, Piekäinen perustelee.
 
Esimakua tällaisesta yhteistoiminnasta oli Tampere Underground.NYT! -näyttely, joka järjestettiin viime vuoden lopussa.
 
Samaan aikaan, kun alakerrassa yleisöä tanssittaa intensiivinen rumpuryhmä, yläkerrassa juhlistetaan punk-kulttuurin taivalta Jukka Junttilan 1977 – Punkvallankumous -kirjan julkaisutilaisuudessa. Illan kruunaa tiettävästi viimeistä kertaa valokeilaan astuva Hellhound-yhtye, joka saa keski-ikäistyneet ja perheelliset punk-fanit hurmokseen. 
 
Junttilalle underground on oikeutta olla oma itsenä. Samalla se opettaa myös suvaitsemaan, että muillakin on oikeus olla, mitä he haluavat.
 
– Sulla on oikeus soittaa kitaraa, jos osaat. Ja sulla on oikeus, vaikka et osaakaan.

Muokattu: Juttuun on korjattu Nagasaki Grandslam -yhtyeen kitaristin Teron nimi.
||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.