Valossa voi vaania vaara

Tampereen Ursan varapuheenjohtaja Kari A. Kuure on tyytyväinen siihen, että valosaastetta pyritään vähentämään.
21.02.2017 - 14:11 Emma Nikander, kuva: Mirella Penttilä

Suurissa kaupungeissa tähtitaivas häviää kellanruskean keinovalon alle. Vaikka valaistus lisää viihtyvyyttä ja turvallisuutta, liiallisena se aiheuttaa myös ongelmia. Niihin puututaan suunnittelulla.


– Täytyy mennä melkein 100 kilometrin päähän Tampereen kokoisesta kaupungista, jos haluaa nähdä tähtitaivaan kunnolla, kertoo Tampereen Ursan varapuheenjohtaja Kari A. Kuure.

Hänen mukaansa meitä lähinnä oleva galaksi, Andromeda oli vielä 90-luvun puolivälissä nähtävissä paljain silmin. Se ei enää valosaasteen takia näy kuin kaukoputkella tai kiikarilla.

– Se on harmi ja vahinko.

Tampereen tähtitornilta katsottaessa horisontissa näkyy paljon pistemäisiä valopilkkuja. Ne ovat Kuuren mukaan väärin suunnattuja valoja.

Epäonnistunut valaistuksen suuntaaminen on yksi valosaasteen suurimpia aiheuttajia. Valo pitäisi suunnata horisontin alapuolelle, mutta esimerkiksi rakennuksia on tapana valaista alhaalta ylöspäin. Silloin valo leviää ympäristöön ja menee hukkaan.

Keinovalo sekoittaa luontoa

Tähtitieteilijöille ja avaruusharrastajille saaste on ongelma ennen kaikkea taivaankappaleiden havaitsemisen kannalta. Kun taivas hohtaa keinovaloa, kohteet peittyvät sen alle. Sillä on kuitenkin myös muita varjopuolia.

– Luonto kärsii. Muuttolinnut saattavat harhautua reitiltään tai törmätä rakennuksiin. Valon määrä vaikuttaa ihmisten uneen, Kuure listaa.

Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2014 tekemässä raportissa kerrotaan, että valosaasteen haitallisista vaikutuksista etenkin yö- ja hämäräeläimille on näyttöä, vaikka tutkimuksia onkin tehty melko vähän.

Ihminen altistuu keinovalolle vielä eläimiä huomattavasti enemmän. Raportin mukaan tutkimuksista on saatu viitteitä yöaikaisen keinovaloaltistuksen ja rintasyövän, liikalihavuuden, eturauhassyövän, masennuksen ja sisäisen kellon toiminnan välisestä yhteydestä. Valosaasteen merkitys terveyshaitoille on kuitenkin hankala mitattava, sillä samanaikaisesti altistutaan muillekin haittatekijöille. Tietämys näiden haittojen yhteisvaikutuksesta on vähäistä.

Vaikka keinovalaistus on monesti välttämätöntä, valo voi aiheuttaa myös vaaratilanteita. Teiden varsille pystytetyt, kirkasvaloiset mainostaulut herpaannuttavat kuljettajan huomion ja voivat estää näkemästä jalankulkijaa.

Tampereen kaupungin ulkovalaistuksesta vastaava rakennuttajainsinööri Mika Heikkilä kertoo, että yleisellä katualueella valotaulun vaatimuksena on, että hämärällä valo ei loista täydellä voimallaan. Valon määrä suhteutetaan ympäristön kirkkauteen.

– Jos taulu on liian kirkas, se aiheuttaa vaaratilanteita.

Haittoja vähennetään suunnittelulla

Suomen ympäristökeskuksen raportista selviää, että saasteen määrä on kasvanut vuosikymmenten ajan. Ongelmaan on kuitenkin herätty. Heikkilä uskoo, että Tampereella ongelma on moneen kaupunkiin verrattuna pienempi, sillä valosaasteeseen kiinnitetään täällä huomiota.

Valaistuksen suunnittelussa pyritään siihen, että valopisteitä on vain tarvittava määrä. Lisäksi valaistusta uusitaan vähitellen tarkasti suunnattaviin led-lamppuihin. Näin saavutetaan myös taloudellista hyötyä, kun kaikki valo saadaan suunnattua sinne, minne se kuuluu.

Vanhojen, saastuttavien valaisimien tilalle vaihdetut eivät päästä valoa yli horisontin.

– Kaikki saaste, mitä uusista valaisimista tulee, on maan kautta heijastuvaa valoa, Heikkilä kertoo.

Maisemavalaistuksissa valo osoittaa usein edelleen suoraan ylöspäin, mutta niiden käyttöaikaa on rajoitettu vain iltoihin.

– Muutos on hidasta, mutta suunta on oikea, Kuure kertoo

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.