Virtuaalitodellisuus apuna arjessa – teknologia terveydenhuoltoon ja rakennusalalle

Tampereen yliopiston englannin kielen opiskelija Pietari Kaartinen esittelee virtuaalilaseja.
22.11.2016 - 15:41 Nikolas Lempiäinen, kuva: Linda Manner

Virtuaalilasien avulla luotua todellisuutta käytetään usein viihdetarkoituksessa. Tulevaisuudessa edistyksellistä teknologiaa voidaan soveltaa myös moneen muuhun alaan, kuten terveydenhoitoon, rakennusalaan ja urheilijoiden harjoitteluun.

Perinteisesti terveyttä on hoidettu lääkkeiden avulla, mutta nyt vaihtoehtokokeiluna on virtuaalitodellisuus. Esimerkiksi Yhdysvalloissa virtuaalitodellisuutta on käytetty palovammapotilaiden hoidossa. Virtuaalipeli, jossa ammutaan lumipalloilla pingviinejä toi pahasti palaneelle entiselle sotilaalle morfiinia tehokkaamman helpotuksen kipuun.

Pisimpään virtuaalitodellisuutta on käytetty sotilasteknologiassa, kuten lento- ja taistelusimulaatiossa. Nyt virtuaalista todellisuutta käytetään monessa koulutustarkoituksessa.

Merenkulkualalla ja ydinvoimaloissa virtuaalitodellisuutta hyödynnetään laivan ja voimalan ohjauksen simuloinnissa.

– Virtuaalitodellisuuden käyttö on tulossa myös ajo-opetukseen, kertoo teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n digitaalisten palveluiden professori Caj Södergård.

Urheilijat puolestaan voivat simuloida kisatilanteita virtuaalitodellisuuden avulla. Esimerkiksi hiihtäjät voivat tutustua kilpailumaisemaan ennen suoritusta. Kaikissa tilanteissa koulutuksessa ei käytetä laseja, vaan keinotodellisuutta voidaan toteuttaa erilaisten näyttöjen avulla.

Rakentamista keinotekoisesti

Seinäjoen ammattikorkeakoulun Cave-virtuaalitilan avulla voidaan luoda virtuaalimalleja esimerkiksi rehutehtaan avuksi ja tarkkailla, missä kohdissa tuotantoon koituu ongelmia.

– Rakennusteollisuus on suurimpia virtuaalitodellisuuden käyttäjäryhmiä. Virtuaalisten tilasuunnitelmien avulla voi uskottavasti osoittaa, miltä rakennus tulisi näyttämään. Näissä käytetään usein niin sanottuja Cave-tiloja, joissa näkymää heijastetaan esimerkiksi kolmella seinällä, kertoo Södergård.

Myös suuria kaupunkeja kehitetään virtuaalitodellisuuden avulla. Seinäjoki käynnisti Virtuaali-Seinäjoki -hankkeen vuonna 2005, jossa tarkoituksena oli tuottaa 3D-malli kaupungin keskustasta. Tämän avulla kaupunkia voitiin mallintaa ja manipuloida kolmiulotteisesti.

– Virtuaalitodellisuuden avulla kyettäisiin luomaan luoda esimerkiksi etäneuvotteluyhteyksiä, joissa osallistujat olisivat samassa keinotodellisuudessa. Asuntoja voitaisiin esitellä mahdollisille ostajille interaktiivisesti, kertoo Seinäjoen ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööri Tapio Hellman.

Virtuaalitodellisuuden avulla pystyttäisiin Hellmanin mukaan myös visualisoida esimerkiksi lämpötiloja, sähkövirtoja ja ääniaaltojen etenemistä. Myös matkailu virtuaalisesti erilaisiin ympäristöihin olisi mahdollista.

Hoitovälineenä virtuaalitodellisuus

Uutta teknologiaa käytetään myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Virtuaalitodellisuus voi auttaa lääkäreitä leikkausten suunnittelussa ja opetuksessa. Psykiatrisessa hoidossa potilaita voidaan auttaa altistushoidolla esimerkiksi pelkojen kanssa.

HospiTool-projektin avulla ihmiset pääsivät osallistumaan vuonna 2006–2007 sairaaloiden suunnittelemiseen ja arvioimiseen. Mahdollisia sairaalatiloja esitettiin virtuaalilasien avulla.

Myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin HospiCaseY-hankkeessa käytettiin virtuaaliympäristöä käyttäjien ja suunnittelijoiden yhteisenä suunnittelufoorumina.

– Sairaalasuunnittelussa on useissa hankkeissa hyödynnetty virtuaalitodellisuutta ja saatu huomioitua tulevien käyttäjien, kuten lääkäreiden, sairaanhoitajien ja asiakkaiden palautetta, kertoo Seinäjoen Y-talon toimitusjohtaja Tiina Yli-Karhu.

Suomessa virtuaalitodellisuutta ei tällä hetkellä käytetä yhtä mittavasti kuin Yhdysvalloissa, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.

– Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan psykiatriakeskuksessa olemme aloittamassa keväällä pilottia, jossa 360-videoita ja virtuaalilaseja käytetään osana nuorisoikäisten potilaiden hoitoa. Teemme muutaman altistusvideon sosiaalisiin tilanteisiin liittyen, kertoo Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan projektipäällikkö Muukka Marko.

Toinen todellisuus toiveena

Seinäjoen ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööri Tapio Hellmanin mukaan virtuaalitodellisuuden rahoitus ei ole vielä kohdannut sen mahdollisuuksia. Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalilaboratorion vuosibudjetti on puoliintunut lähes joka vuosi. Tänä vuonna se on laboratorioinsinöörin nettokuukausipalkan verran. Ensi vuonna rahoitus on puolet vähemmän tästä.

– Investointeja virtuaalilaitteisiin ei ole tehty sitten vuoden 2011. Yhdysvalloissa virtuaalitodellisuus on teollisuudenala, Suomessa ei ymmärretä sen mahdollisuuksia ollenkaan. Kalifornialaiset kehittävät maailman tietoteknisintä infrastruktuuria, kun suomalaiset neuvottelevat kiky-sopimuksista, kertoo Seinäjoen ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööri Tapio Hellman.

Tiina Yli-Karhu kokee, että virtuaalitodellisuutta voitaisiin käyttää enemmän hyväksi.

– Monenlaista tutkimusta on tehty eri aloilla, mutta käytännön toteutukset ja liikeideat ovat vähissä. Nyt varmaan uusien teknisten sovellusten myötä virtuaalitodellisuus tulee lyömään läpi. 

Vaarana virtuaalimyrkytys

Teknologia on herättänyt aina niin ihailua kuin pelkoakin. Pohjois-Amerikan intiaanit uskoivat 1800-luvulla, että kuvan ottaminen kameralla varastaa heidän sielunsa. Ajan myötä he kuitenkin käyttivät kameraa seremonioissa ja kommunikoinnissa menneiden sukupolvien jäsenille. Täysin ongelmatonta uuden teknologian käyttöönottaminen ei ole nytkään.

Monille virtuaalilasien nostaminen kasvoille aiheuttaa huonoa oloa ja heikotusta. Teknologia tavallaan huijaa aivoja: virtuaalilasit luovat käyttäjän aivoihin viestin liikkeellä olosta. Sisäkorvan tasanpainojärjestelmä puolestaan viestii, että ihminen pysyy paikallaan.

– Oireiden kuvaillaan liittyvän pahoinvointiin, silmärasitukseen ja tilantajun häiriintymiseen, kertoo Helsingin yliopiston havaintopsykologian yliopiston yliopistotutkija Jukka Häkkinen.

Epämiellyttävät oireet voivat johtua monesta syystä. Oireisiin voivat vaikuttaa teknologiaan liittyvät asiat, kuten virtuaalilasien optiikka, pään seurannan tarkkuus ja näytön paino. Käytössä silmiin voi myös syntyä ristiriita. Silmän tarkennusta säätelevän ja silmiä kohdistavan järjestelmän välille syntyy luonnoton tilanne, joka rasittaa silmän lihaksia. Tästä seuraa rasituksen tunnetta silmissä ja päänsärkyä.  

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.

Fakta

Virtuaalitodellisuus

  • Virtuaalitodellisuudella tarkoitetaan teknologian tuottamaa simulaatiota keinotekoisesta ympäristöstä.
  • Morton Heilig kehitti 1960-luvulla Sensoraman. Käyttäjät pystyivät tuntemaan moottoripyörällä ajamisen Brooklynin kaduilla.
  • Ivan Sutherland kehitti vuonna 1968 The Sword of Damoclesin. Laitteen avulla pystyi katselemaan 3D-maisemaa. 

Jutun kuvat

Tampereen yliopiston englannin kielen opiskelija Pietari Kaartinen esittelee virtuaalilaseja.