Yhdellä jauheella ei ole supervoimia

Viherjauhe ei auta, jos muu ruokavalio koostuu pizzasta.
29.11.2016 - 17:01 Anni Keski-Heikkilä, kuva: Onni Ojala

Huonoa ruokavaliota ei voi kompensoida viherjauheilla ja muilla superfoodeilla. Mikael Fogelholmin mukaan termi on mainoskikka.

Herään liian aikaiseen aamuun. Päässäni jyskyttää edellisillan rientojen jälkeen. Nappaan suuhuni joka-aamuisen D-vitamiinipillerin ja juon viherjauheannoksen kurkusta alas. Naurattaa. Voiko yhdestä hyvinvointipilleristä tai jauheesta olla tässä vaiheessa mitään hyötyä? Helsingin yliopiston ravitsemustieteiden professorin Mikael Fogelholmin mukaan ei. Pahimmillaan erilaiset vitamiinit ja superfoodit luovat illuusion terveellisestä elämästä. 
 
– Joku saattaa ajatella, että nyt minun ei tarvitse kiinnittää huomiota muuhun ruokavaliooni ollenkaan, sanoo Fogelholm.

Markkinoijien sanahelinää

Superfoodeilla tarkoitetaan yleensä yksittäistä ruoka-ainetta, johon ajatellaan olevan tiivistynyt tiettyjä ravintoaineita merkittävän paljon.
 
 – Yksittäinen ruoka-aine ei ole terveellinen tai epäterveellinen. Merkitsevää on se, millä tavalla niistä muodostuu ruokavalio. 
 
Termi on Fogelholmin mukaan täysin markkinointikikka. Myyntitekniikka on samankaltainen vitamiinivalmisteissa. 
 
– Annetaan kuva, että kun syö tätä, niin kaikki ruokavalion ongelmat ratkeavat. 
 
Toinen yleinen mainoslause on: ”osana terveellistä ruokavaliota.” Tämänkin Fogelholm tyrmää. 
 
– Osana terveellistä ruokavaliota voi syödä melkein mitä tahansa! Voin esimerkiksi syödä suurta herkkuani jäätelöä, Fogelholm sanoo.
 

Nälkä ei lähde tiivisteellä

Syön erilaisia viherkasveja sisältävää viherjauhetta säännöllisesti smoothien seassa. Kuulin, että yhdellä ruokalusikallisella voisi korvata koko päivän vihannekset ja kasvikset. Kuinka helppoa. Kas kummaa, Fogelholm kumoaa väitteen. 
 
– Vihannesten ja kasvisten ravintoaineprofiilit ovat niin monisäikeisiä, ettei niitä voi puristaa yhdeksi jauheeksi. 
 
Tiivistetty muoto haittaa myös nälänsäätelyä. Päivän ruoansaannista katoaa suuri osa pureksittavaa tavaraa, joten nälkä tulee nopeasti. Vähäkaloriset vihannekset ja kasvikset täyttävät vatsan, mutta sisältävät vähän energiaa. 
Fogelholmin mukaan superfoodeja syövät kuitenkin eniten ne, joilla siihen olisi vähiten tarvetta.
 
– Kun asiat ovat tarpeeksi hyvin, voidaan alkaa pelleilemään tällaisella. Toki superfoodeja voi syödä, jos joku saa siitä mielenrauhaa, Fogelholm sanoo. 

Erot samassa ruoka-aineryhmässä pieniä

Edes tutkijat eivät tiedä, millaisia vaikutuksia kaikilla sadoilla yhdisteillä ruokavalioissamme on. Välimeren ruokavalion tai ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion kaltaisten kokonaisuuksien välillä eroja on kuitenkin pystytty havaitsemaan. Yksittäisissä ruoka-aineissa ja vitamiineissa samaan ei ole pystytty yhtä selvästi. Esimerkiksi mansikka, mustikka ja vadelma voidaan tutkimuksissa laittaa paremmuusjärjestykseen niin sanottujen ravintoprofiilien perusteella. Järjestys kuitenkin vaihtelee tutkittavien ominaisuuksien mukaan. Mikael Fogelholm ei itse syö superfoodeja.
 
– Minulle superruokia ei ole olemassa. Noudatan hyvin kasvispainotteista sekaruokavaliota, ja se on minulle superruokavalio. Siihen mahtuu myös jäätelöä.
 
 Äitini kysyy, olenko muistanut ottaa D-vitamiinit. Vastaan kuuliaisesti kyllä, koska tottahan se on. Mutta tietäisipä äiti vain muun ruokavalioni. Olisi parantamisen varaa. Onneksi lupaavat pakkaukset säilyttävät illuusion.
||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.