Korkman: "Tilanne on hyvin vaarallinen"

Utain kysyi neljä kysymystä velkakriisistä ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkmanilta.

Talouskriisiä setvittäessä huomio on kiinnittynyt muutamaan maahan. Onko jokin alue, jolla on pahoja taloudellisia ongelmia, jäänyt huomaamatta?

Huomio on keskittynyt tavattomasti vain tiettyihin euroalueen maihin, vaikka kyseessä on hyvin yleinen ongelma. Sekä yksityisten että valtioiden ylivelkaantuminen on käynnissä monessa maassa. Se koskee niin Japania, Yhdysvaltoja kuin euroaluetta. Euroalueesta puhuttaessa tosin on identifioitu hyvin ne maat, jotka ovat kaikista haavoittuvaisimpia.
 

Miten toimisit nyt, jos olisit mukana EU:n huippukokouksessa?

– Huolehtisin siitä, että saamme toimivan EVM-vakausmekanismin, josta on puhuttu. Tarkoitus on luoda järjestelmä, jossa kun joku maa on ongelmissa, ensiksi arvioidaan onko tämä maa ylipäätänsä vakavarainen. Eli onko sillä mahdollisuuksia selviytyä velkataakastaan. Jos ei, niin sitten pannaan velkajärjestely päälle heti. Silloin yksityiset sijoittajat menettävät rahansa. Sen jälkeen voidaan keskustella jostain tukirahoituksesta. Mutta ensin vaaditaan sijoittajavastuuta.
Tämä on olennainen osa, sillä EMU-rahaliiton perustana piti olla niin sanottu no bail out -sääntö, eli se, että kukin maksaa omat laskunsa, ja sijoittajat kantavat vastuunsa. Nyt siitä on tingitty hyvin epämääräisellä ja onnettomalla tavalla, kun tukirahoitukseen siirryttiin. Kreikka on ilmeisin esimerkki. En tarkoita, etteikö tukirahoitus olisi joskus paikallaan, mutta se on tarkan harkinnan paikka. Tämä on yksi ydinkohta.

Mikä olisi nuorten kannalta synkin vaihtoehto velkakriisin etenemisessä?

– Sanoisin, että nuorten kauhukuva olisi se, että eurooppalaisten kansojen ja valtioiden välinen vastakkainasettelu kärjistyisi ja muuttuisi ongelmaksi. Nuoret kuitenkin suhtautuvat monia vanhempia myönteisämmin Euroopan yhdentymiseen, globalisaatioon ja avoimeen talouteen.
Toinen asia on se, että mitä enemmän velkaa tulee perintönä nuorille, sitä ohdakkeisempi on heidän polkunsa sitten elämässä.

Miten velkaperintö vaikuttaa konkreettisesti nuorten tulevaan aikuiselämään?

– Jos syntyy hallitsematon ja itseään ruokkiva pankkikriisi ja syvä ja pitkä taantuma, niin se tarkoittaa sitä, että tulee muutamia ikäluokkia, jotka eivät pääse ollenkaan kiinni työelämään. Aivan kuten 90-luvun laman aikana. Niin nuorten kuin meidän kaikkien kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että kehitys pystytään pitämään hallinnassa.

Me olemme kriisin partaalla, ja tilanne on hyvin vaarallinen.