Yksi miljoonasta

Muutama kuukausi sitten päätin piristää junamatkaani mukillisella höyryävän kuumaa chai lattea. Juuri kun hörppäsin viimeisiä kulauksia juomastani, sain puhelun lääkäriltäni. Tulokset olivat tulleet ja diagnoosi oli positiivinen: selvä laktoosi-intoleranssi.

Jäin tuijottamaan tyhjää mukiani. Juoma oli koostunut lähes kokonaan maidosta.

Vaikka laktoosi-intoleranssi ei ole vaarallinen, harvinaisen ärsyttävä se kuitenkin on. Eniten sapettaa jatkuva tuoteselosteiden kyttääminen. Kaikki ruokatuotteet, joissa on maininta maidosta, herasta tai niiden jauhemuodoista jäävät nykyään automaattisesti pois ostoskorista. Viimeistään sen jälkeen kun kävi ilmi, että laktoosia löytyy myös sipsien mausteseoksista ja useimpien lihojen marinadeista, heilutin hyvästit nopeille ja huolettomille kauppareissuille.

Onneksi Suomi on laktoosia sietämättömän luvattu maa. Lähes kaikesta on saatavilla laktoositon tai ainakin vähälaktoosinen versio. Lieneekö asialla jotakin tekemistä sen kanssa, että noin yksi viidesosa väestöstämme on jossain määrin laktoosi-intolerantteja.

Valikoimasta ei siis käy valittaminen, mutta pieni epätoivon kyynel vierähtää poskelle kassalla. Suolistoni saattaa nauttia laktoosittomasta ruokavaliosta, mutta lompakkoni ei.

Essi Harju