Kantasoluista luodaan uutta vientituotetta

– Ihmisen varaosat -hanke on onnistunut, mutta ei maailma 3,5 vuodessa tule valmiiksi, sanoo dosentti Susanna Narkilahti.
10.12.2014 - 20:12 Teksti ja kuvat: Annamari Tolonen

Ihmisen varaosien kehitys kaipaa jatkorahoitusta Tampereella.

Kuvittele, että olet menettänyt syövälle osan yläleuastasi. Syöminen ja puhuminen on vaikeaa. Laboratoriossa omista rasvasoluistasi luodaan sinulle uusi leukaluun aihe, joka kypsyy omassa vatsalihaksessasi käyttökelpoiseksi luusiirteeksi.

Tampereella kehitetään kantasolupohjaisia hoitomuotoja, jotta yllä kuvattu toimenpide voisi tulevaisuudessa olla terveydenhuollon arkipäivää. Luunkorvaushoidot ovat esimerkki hoitomenetelmistä, joita on kehitetty Tampereen yliopistojen yhteisessä Ihmisen varaosat -tutkimushankkeessa.

– Suomi ja Tampere ovat maailman kärkikastia kantasoluteknologiassa, sanoo Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie.

Ihmisen varaosat -hankkeen tavoitteena on paitsi kehittää kantasolupohjaisia hoitoja potilaille myös tuottaa kaupallisia tuotteita ja teknologioita alalle.

– Ensimmäiset kaupalliset tuotteemme ovat laboratoriotyökaluja soluviljelymaailmaan. Ne ovat tulossa markkinoille lähiaikoina, kertoo dosentti Susanna Narkilahti Ihmisen varaosat -hankkeesta.

Pirkanmaan liitto uskoo, että kantasoluteknologiasta tulee merkittävä vientituote Tampereelle.

– Nyt, kun täällä on kiinnitetty erityistä huomiota tutkimustulosten kaupallistamiseen ja patentoimiseen, uskomme, että siitä syntyy Tampereelle kivijalka, Alasentie sanoo.

Kantasoluhoitoja moneen sairauteen

Vatsalihaksessa kasvatettu leukaluusiirre tehtiin jo vuonna 2007 Tampereen yliopiston solu- ja kudosteknologiakeskus Regean (nykyisin BioMediTech) ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhteistyönä. Toimenpide oli ensimmäinen laatuaan maailmassa.

– Kantasoluteknologia kasvaa mittavasti tulevaisuudessa. Perinteiset hoitotavat, eli lääkkeet ja kirurgia, eivät aina yksinkertaisesti riitä, Susanna Narkilahti sanoo.

Kantasoluhoidot perustuvat siihen, että kantasoluista voidaan teoriassa luoda mitä tahansa ihmisen kudostyyppiä. Narkilahden mukaan tutkijoilla on vielä paljon tehtävää, jotta kaikkia kantasoluteknologian mahdollisuuksia päästään hyödyntämään.

– Kun aluetta tutkitaan enemmän, nähdään mihin alueisiin ja kudoksiin hoitoja voidaan tehdä. Todennäköisesti kaikkia sairauksia ja vammoja ei pystytä kudosteknologialla auttamaan, mutta osaa kyllä.

Uusia hoitokohteita tutkitaan jatkuvasti. Luun- ja rustonkorjaushoitojen lisäksi esimerkiksi silmänrappeumatautiin, hermoston sairauksien ja diabeteksen hoitoon etsitään apua kantasoluista. Maailmalla on luotu soluista jopa kokonainen sydän.

Narkilahti ei pidä uusien elimien tehtailua ajankohtaisena, sillä nykyiset hoidot ovat vielä kalliita ja harvinaisia. Menetelmien kehittyessä hoitojen hinnat laskevat, Narkilahti uskoo.

– Jos pystytään hoitamaan paljon potilaita kerralla, saadaan laitteistoon ja laboratorioon liittyviä kuluja alaspäin.

Jukka Alasentie kertoo, että kantasoluteknologiasta toivotaan käytännön hyötyjä myös Pirkanmaan terveydenhuoltoon.

– Sairaalaan voitaisiin kehittää uusia kantasolupohjaisia hoitomuotoja ja siten parantaa alueen asukkaiden palveluja ja terveyttä.

Kehitystä halutaan jatkaa Tampereella

Ihmisen varaosien kehitykselle toivotaan nyt lisää rahoitusta. Tekes on rahoittanut tutkimushanketta 10 miljoonalla eurolla, mutta 3,5-vuotinen rahoitus on pian päättymässä. Tekesille on jätetty jatkorahoitushakemus, jonka päätöstä odotetaan piakkoin.

– Tässä hankkeessa on ollut ainutlaatuista se, että olemme saaneet huomattavasti suuremman rahoituspohjan kuin hankkeet normaalisti. Tämän ansiosta pystymme tekemään työtä näin suurella joukolla riittävän pitkäjänteisesti, Susanna Narkilahti sanoo.

Pirkanmaan liitto on tukenut kantasolututkimusta rahoittamalla yliopistojen laitehankintoja. Enempää rahoitusta ei ole Jukka Alasentien mukaan tulossa. Liitto keskittyy nyt edistämään alan etuja muilla tavoin.

– Pyrimme esimerkiksi vaikuttamaan valtion talousarvioon ja hallitusohjelmaan siinä, miten yliopistoja ja huippututkimusta rahoitetaan. Tuomme esiin Tampereen vahvuutta ja merkittävyyttä koko Suomen kehitykselle.

Alasentien mielestä Tekesin pitäisi jatkaa rahoitusta, jotta hankkeen hedelmistä saataisiin nauttia Suomessa.

– Kantasoluteknologia on vaativa ala. Kehitystyö kestää vuosia. Vaatii jopa 7–10 vuotta, että toiminta kehittyy niin vahvaksi, että tuloja tulee muualta. Toivottavasti ei käy niin, että maailman jätit ostavat täällä tehdyt innovaatiot. Tavoite on, että hanke synnyttäisi uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja Tampereelle.

Katso Yliopisto-TV:stä, kuinka kantasoluhoitoja tutkitaan Tampereella.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.