Kiekkojunnujen aivotärähdyksistä ei enää vaieta ─ "Koko kroppa oli ihan velttona"

Antti Torikka kertoo, että joukkueissa ei keskustella paljoa aivotärähdyksistä, sillä ne eivät ole niin yleisiä.
15.02.2017 - 18:07 Ira Mellberg, kuvat: Petri Huhtinen

Nuorten tietoisuus päävammoista lisääntyy juniorijääkiekossa. Kaikissa joukkueissa ei ole vielä selviä toimintamalleja aivotärähdysten varalta.

Ilveksen A-nuorten hyökkääjän Antti Torikan, 19, viimeisimmästä aivotärähdyksestä on yli vuosi. Hän törmäsi pelissä toisen pelaajan kanssa luistellessaan takaperin.

– Heti tilanteen jälkeen jalkani eivät pitäneet ollenkaan ja koko kroppa oli ihan velttona. Jalat ja kädet rupesivat tärisemään kopissa.

Torikka oli tapauksen jälkeen 7 kuukautta kontaktikiellossa. Keskustelua käytiin myös jääkiekon lopettamisesta.

– Lääkäri sanoi, ettei pistäisi minua enää kentälle.

Keskustelua oikealla vakavuustasolla

Helsingin yliopiston Pää pelissä -hankkeen avulla on parannettu nuorten jääkiekkoilijoiden tietoutta päävammoista ja niiden haitoista.

Nuorille kiekkoilijoille on tehty lähtötasoarviointeja, joihin kuuluu kognitiivista testausta. Jokereiden, HIFK:n, Bluesin ja Pelicansin junioreita on seurattu muita joukkueita tarkemmin. Päävamman saatuaan pelaaja on mennyt testeihin ja häntä on ohjattu peliin palaamisessa.

Projektikoordinaattori Kati Peltonen kertoo, että erityisesti pelaajien vanhemmilta ja seurojen toimihenkilöiltä on tullut myönteistä palautetta hankkeesta. Varsinkin pelaajat, jotka ovat kokeneet päävamman, ovat pitäneet testausta hyvänä.

Peltosen mielestä nuorten kanssa päävammoista keskusteltaessa tulee pysyä oikealla vakavuustasolla.

– Se on sellaista tasapainottelua. Urheilu on positiivinen asia aivojen kannalta. Suurin osa vammoista on erittäin lieviä, eikä niistä jää mitään pysyvää. Tarvittaessa niihin osataan puuttua paremmin, Peltonen sanoo.

Pelinumerolla 21 pelaavan Antti Torikan mielestä pelaajat kunnioittavat toisiaan tarpeeksi.

Toipumisen kanssa ei saa kiirehtiä

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hänninen toteaa, että tietoisuutta päävammoista on yritetty lisätä juniorijääkiekkojoukkueissa. Hänen mukaansa niiden tunnistaminen ja toiminta päävamman sattuessa ovat vielä suuressa osassa joukkueista alkutekijöissään.

– Ei urheilija välttämättä tajua, että hänellä on jotain vialla. Ulkopuolisen pitää olla vetämässä varsinkin nuorta olkapäästä, että tulepa pois kentältä. Pitää olla sovittu, kenellä on valtuus ja vastuu ottaa pelaaja pois ja millä kriteereillä.

Ilveksen valmennuspäällikkö Kari Järvinen kertoo, että pelaajaa ei päästetä takaisin kentälle, jos tällä ilmenee aivotärähdyksen oireita. Nuorten kanssa ollaan erityisen varovaisia, ettei pelaaja palaa jäälle liian aikaisin.

– Viikko ei ole tässä elämässä mitään, jos sillä saadaan varmistettua jotakin. Joskus kotipäässä voi olla kiire, että kyllä sinä olet jo valmis pelaamaan, Järvinen sanoo.

Antti Torikka uskoo, että 7 kuukauden kontaktikielto vaikutti siihen, ettei aivotärähdyksestä jäänyt pitkittyneitä oireita. Torikka on nykyään enemmän varuillaan, mutta menee pelitilanteisiin samalla tavalla kuin aiemmin.

Myös Torikka on käynyt Pää pelissä -tutkimuksissa, mutta hänelle ei ole tehty niitä uudelleen usean päävamman jälkeen. Torikan mielestä olisi hyvä, jos tuloksia voisi vertailla.

Torikalla on ollut ainakin 5 aivotärähdystä. Hän ei ole kiirehtinyt peleihin palaamista päävammojen vuoksi.

– Kun näitä tapauksia on tullut useampi, olen tajunnut, ettei olekaan niin kiire takaisin kentälle.

"Vahinkoja sattuu välillä, mutta tahalliset päävammat pitää pystyä kitkemään pois", sanoo Antti Torikka.

Onko taklaajan vastuu lisääntynyt? Lue mielipide täältä.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.

Fakta

Nuorten jääkiekkoilijoiden päävammat

  • A-, B- ja C-nuorten SM-sarjojen joukkueet raportoivat kaudella 2015─2016 yhteensä 70 päävammasta. 5 prosenttia tilanteista oli sellaisia, joihin päävamman saanut pelaaja ehti varautua.
  • Nuorilla toipuminen aivotärähdyksestä takaisin pelikuntoon vie usein 3─4 viikkoa.
  • Pää pelissä -hankkeen tavoitteena on parantaa peliin paluun käytäntöjä juniorijääkiekossa ja lisätä tietoutta urheilun ja aivojen terveyden yhteydestä.

Jutun kuvat

Antti Torikka kertoo, että joukkueissa ei keskustella paljoa aivotärähdyksistä, sillä ne eivät ole niin yleisiä.
Pelinumerolla 21 pelaavan Antti Torikan mielestä pelaajat kunnioittavat toisiaan tarpeeksi.
"Vahinkoja sattuu välillä, mutta tahalliset päävammat pitää pystyä kitkemään pois", sanoo Antti Torikka.