Tampereen busseilla tehot huipussaan – ”Täällä ei turhia vuoroja ajeta”

Tampereen seudun joukkoliikenne matkustajamäärä kasvoi viime vuonna vajaat seitsemän prosenttia.
22.02.2017 - 16:39 Kari Koljonen, kuva: Tiina Hautamäki

Joukkoliikenne on kovassa kasvussa suurimmissa kaupungeissa. Utaimen seutuvertailussa Tampereen paikallisliikenne osoittautui tehokkaimmaksi.

Tampereen seudun joukkoliikenne Nysse kurvailee vahvassa nousukiidossa. Matkustajamäärä kasvoi viime vuonna vajaat seitsemän prosenttia vuodesta 2015, ja kaikkiaan seudun busseissa matkattiin vuoden aikana 37 miljoonaa kertaa.

Tampere pärjää mainiosti myös Utaimen vertailussa, jossa tarkasteltiin Tampereen lisäksi Turun, Oulun, Jyväskylän ja Lahden joukkoliikenteen keskeisiä tunnuslukuja toissavuodelta. Kun bussiin nousseiden määrä suhteutettiin seutukunnan asukasmääriin, havaittiin keskivertotamperelaisen nousevan bussiin vuodessa yli 90 kertaa.

Suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen Tampereen joukkoliikenneyksiköstä ei ylläty kaupunkinsa menestyksestä. Tampereella on pitkäjänteisesti haettu tehoja joukkoliikenteen toimintaan. Yhteistyö maankäytön suunnittelun kanssa on ollut kymmenen viime vuoden ajan erinomaista.

– Tampereella on paljon joukkoliikennematkustusta siihen käytettyyn julkiseen tukeen nähden. Lippuhinnoissa olemme Suomen halvimmasta päästä. Julkinen tuki on meillä pienintä muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna, Häyrynen toteaa.

Vastaava asukaskohtainen luku vuotuisista bussimatkoista oli Jyväskylässä ja Lahdessa runsaat 30 ja Oulussa jopa alle 30. Joukkoliikennesuunnittelija Sami Puuperä Oulun kaupungista myöntää, että Oulun seutua ei ole aikoinaan suunniteltu joukkoliikenteelle.

– Täällä on laajasti pinta-alaa, asukastiheys on pieni, eikä maankäyttö ole joukkoliikenteen näkökulmasta kovin tehokasta.

Tampereen seudulla on onnistuttu myös täyttämään bussit paremmin kuin muilla kaupunkiseuduilla. Täällä yhdessä bussilähdössä oli keskimäärin 33 matkustajaa vuonna 2014. Turun seudulla vuoroa kohden oli 26 matkustajaa. Muualla jäätiin alle 20:n.

– Koko ajan tarkkaillaan, mihin tarvitaan lisää vuoroja. Täällä ei turhia vuoroja ajeta, Häyrynen sanoo.

Huimaa kasvua keskisuurissa kaupungeissa

Suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa tehtiin viime vuonna runsaat 15 miljoonaa matkaa enemmän kuin vuonna 2015. Kasvu on ollut voimakkainta keskisuurillla kaupunkiseuduilla. Matkustajamäärän kasvu Oulussa oli 14, Jyväskylässä ja Lahdessa 6 prosenttia.

Vaikka Oulun, Jyväskylän ja Lahden bussiliikenne ei ole yhtä vireää kuin Tampereella ja Turussa, ovat niiden matkustajamäärät kasvaneet viime vuosina kovaa kyytiä. Oulussa kasvuprosentti oli peräti 11,5, Jyväskylässä 9 ja Lahdessa 6.

Ylitarkastaja Jenni Eskola Liikennevirastosta kertoo, että paikallisbussien voittokulun uskotaan jatkuvan. Joukkoliikenteen toimijat ovat asettaneet valtakunnalliseksi tavoitteeksi 200 miljoonaa lisämatkaa joukkoliikenteeseen vuoteen 2022 mennessä.

Eskolan mukaan paikallisliikenteen kilpailutukset ovat samanaikaisesti alentaneet kustannuksia ja parantaneet palveluja. Se on monin paikoin kasvattanut bussien suosiota.

– On saatu lisättyä linjoja ja tuotua uusia palveluja. Osa kasvusta johtuu joukkoliikenteen markkinoinnin kehityksestä ja lipputuotevalikoiman monipuolistumisesta.

Kasvu jatkuu, mutta julkista tukea tarvitaan

Joukkoliikenteen tulevaisuuteen alan asiantuntijat suhtautuvat luottavaisesti. Esimerkiksi Tampereelle on ennustettu huomattavaa kasvua 2020-luvulla, kun raitiovaunut alkavat liikennöidä bussien rinnalla. Juha-Pekka Häyrynen arvioi ratikkalinjojen keräävän matkustajia 10–30 prosenttia enemmän kuin vastaavia reittejä kulkevat bussit.

– Esimerkiksi Hervannan ja keskustan välillä ei ole riittävästi tarjontaa tällä hetkellä. Kaikki mahtuvat toki sisälle busseihin, mutta ruuhka-aikaan moni jää istumapaikkaa vaille. Osa ihmisistä välttelee joukkoliikennettä, koska busseissa on tiettyinä aikoina ahdasta ja epämukavaa.

Oulussa kasvua haetaan maltillisilla uudistuksilla. Sami Puuperän mukaan vuorovälejä lyhennetään, linjastoa kehitetään ja ylipäänsä palvelua parannetaan.

– Tässä harkitaan juuri sisänäyttöjen hankkimista. Niistä näkisi matkustajainformaatiota, kuten seuraavan pysäkin.

Suuret ja pienet investoinnit kysyvät valtion apua ja kuntien tukea. Utaimen vertailun perusteella joukkoliikennettä tuettiin vuonna 2015 eniten Turussa, jossa keskivertoasukkaan bussimatkoista koitui runsaan 80 euron lasku. Vastaava luku oli muissa kaupungeissa huomattavasti pienempi, esimerkiksi Tampereella runsaat 40 euroa.

Lipputulovertailussa Turku ja Tampere olivat kärjessä. Turussa yhdeltä asukkaalta kertyi vuonna 2015 paikalliselle Fölille vajaat 89 euroa. Tampereellakin yllettiin 84 euroa, mutta muilla kaupunkiseuduilla jäätiin 60–70 euron kiepeille. Tulonmuodostukseen liittyvät vertailut ovat suuntaa-antavia. Seutukunnilla on erilaisia käytäntöjä siitä, miten erilaiset tuet kirjataan.

Mitkä ovat Tampereen kalleimmat ja halvimmat linjat? Lue uutinen täältä.
Miksi ilmainen joukkoliikenne on järkevää? Lue mielipide täältä.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.