Uuden kehitysvammalain toteutus takkuilee – ”Lain sisältö ei ole ollut kaikille selvä”

Timo Syrjä asuu Hälläpyöräkodissa Tampereella. Lakimuutos ei ole vaikuttanut hänen elämäänsä. Syrjällä on aina ollut oma huone.
08.02.2017 - 19:47 Larissa Bister, kuvat: Emilia Anundi

Kehitysvammalain muutos varmistaa kehitysvammaisille ihmisille paremmat mahdollisuudet päättää itse omista asioistaan. Lakimuutoksen edellyttämät käytännön järjestelyt etenevät hitaasti.

Suomen kehitysvammaisten ihmisoikeuksia on vahvistettu uudella kehitysvammalailla. Vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n ihmisoikeuslakimies Liisa Murto pitää lakimuutosta hyvänä asiana.

– Jos lakia sovelletaan oikein, se lisää kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta.

Kehitysvammaisten henkilöiden itsemäärämisoikeus on päätavoitteena YK:n vammaissopimuksessa, jonka Suomi ratifioi kesällä 2016. Kehitysvammalain lakimuutosten myötä Suomen lainsäädäntö vastaa YK:n sopimusta.  

Kynnys ry:n lakimiehen Mika Välimaan mielestä kyseessä on hieno laki. Sen täyttöönpanossa on kuitenkin ilmennyt jonkin verran ongelmia.

– Lakimuutosta ei kannata tarkastella täysin ilman kritiikkiä, Välimaa toteaa.

 Käytännön vaikeuksia

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin pääluottamusmiehen Atte Tahvolan mukaan lain muutosvaihe oli ongelmallinen, sillä työntekijöiden koulutuksia ei ehditty kunnolla järjestää. Tilanne on kuitenkin tasaantunut.

Tahvola kertoo, että joissain paikoissa uusi laki on siirtänyt asiakkaan hoidollisia päätöksiä hoitotyön esimiesten tehtäviksi. Esimiehet joutuvat hallinnollisen työn ja esimiestehtäviensä sivussa tekemään potilastyötä.

– Jos ei ole aikaa tehdä esimiestyöhön kuuluvia tehtäviä, niin jonkun muun täytyy tehdä ne. Joissain paikoissa tarvittaisiin lisää henkilökuntaa, jota ei ole kuitenkaan pystytty palkkaamaan.

Tahvola muistuttaa, että puhuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin näkökulmasta.

– Suomessa iso osa kehitysvammahuollosta on jo kauan tapahtunut yksityisten palvelutarjoajien kautta.

Liisa Murron mukaan lakimuutos astui voimaan liian nopeasti.

– Monessa paikassa työntekijöitä ei pystytty ajoissa kouluttamaan siihen, mitä lain sisältö oikeasti tarkoittaa, Murto toteaa.

Mika Välimaan mukaan lakimuutos on paikoin henkilökunnan puolella koettu rajoittavaksi. Myös Liisa Murto sanoo, että työntekijöiden asenteet muuttuvat lakipykäliä hitaammin. Tärkeää olisi muistaa lakimuutoksen perimmäinen tarkoitus:

– Lain lähtökohtana on mahdollistaa kehitysvammaisen yksilöllinen ja itsenäinen elämä, Murto tiivistää.

Eroon laitoksista

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuksien vahvistamiseksi on tehty töitä jo ennen uusinta lakimuutosta. Hallituksen periaatepäätös on linjannut vuonna 2010, että laitosasumisesta tulisi siirtyä uudenlaisiin asumismuotoihin. Tämänhetkisenä tavoitteena on kehitysvammaisten laitosasumisen lakkauttaminen vuoteen 2020 mennessä.

Laitosasumisen purkaminen on Kynnys ry:n Liisa Murron mukaan hyvä asia.

– Jonkin verran on kuitenkin tapahtunut sellaista, että kehitysvammaisia on siirretty asumaan paikkoihin, joissa ei ole heille riittäviä palveluita, Murto sanoo.

Laitoksia purkaessa on Murron mielestä kiinnitettävä huomiota kehitysvammaisten yksilöllisiin tarpeisiin. Monissa uusissa asumismuodoissa on myös jatkunut laitosmainen kulttuuri.

– On vielä pitkä aika siihen, että pääosassa oikeasti olisi kehitysvammaisen henkilön oma elämä, Murto sanoo.

Riittävätkö lakimuutokset takaamaan ihmisoikeuksien toteutumisen? Lue mielipide täältä.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.

Fakta

Kehitysvammalain muutos

  • Kehitysvammalain muutos astui voimaan kesäkuussa 2016
  • Lakimuutoksen tarkoituksena on muun muassa vahvistaa erityishuollossa olevien kehitysvammaisten itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä
  • Uuden lain myötä Suomi pystyi ratifioimaan YK:n vammaissopimuksen. Sopimuksen ratifioivat Suomea ennen esimerkiksi Intia ja Irak.

Jutun kuvat

Timo Syrjä asuu Hälläpyöräkodissa Tampereella. Lakimuutos ei ole vaikuttanut hänen elämäänsä. Syrjällä on aina ollut oma huone.