Uutisanalyysi: Sitoutumattomuus on nuorten salainen ase

22.02.2017 - 17:14 Larissa Bister

Nukkuvien puolueessa on kaikenikäisiä suomalaisia, mutta syyttävä sormi osoittaa useimmiten nuorisoon. Suora yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa nuoria enemmän kuin puoluepolitiikka.

Kuntavaalien alla kuhina muurahaispesässä alkaa. Suurin huolenaihe on se, ettei nuoria tunnu politiikka pahemmin kiinnostavan. Valtuustoihin pitäisi saada muitakin kuin harmaapäisiä miehiä, mutta esimerkiksi viime kuntavaaleissa ehdokkaiden keski-ikä oli 48 vuotta.

Yhteiskunnalliset kysymykset kiinnostavat kyllä muitakin kuin keski-ikäisiä. Nuorilla on usein selkeät mielipiteet varsinkin oman elämän teemoja koskevista asioista. Esimerkiksi opintotukileikkauksia vastaan järjestettiin paljon mielenosoituksia. Kyse ei ole siitä, että nuoret eivät kiinnostuisi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Oma mielipide kuitenkin ilmaistaan helpommin Facebook-tykkäyksillä kuin vaaliuurnilla.

Puoluepolitiikka ja äänestäminen saattavat tuntua hitailta ja tehottomilta tavoilta vaikuttaa yhteiskunnan ongelmiin. Onhan politiikka jatkuvaa neuvottelua, ja päätökset syntyvät hitaasti. Siksi moni nuori karttaa kuntavaaliehdokkaaksi asettumista. Lyhyemmät projektit, joissa konkreettiset vaikutukset näkee heti, tuntuvat houkuttelevimmilta.

Poliittisen puolueen nuorisojärjestöön liittyminen saattaa epäilyttää, sillä puolueisiin liitetään joskus vahvojakin stereotypioita. Tämän takia mikään puolue ei välttämättä tunnu itselle sopivalta porukalta. Moni ei myöskään halua tulla leimatuksi tietyn ideologian kannattajaksi.

Ennakkoluulottomia kohtaamisia

Leimautumisen pelosta huolimatta jokaisen puolueen ehdokasgalleriasta hymyilee monikin rypytön kasvo. Nuorten ehdokkaiden saaminen ei sinänsä ole vaikeaa. Myös puolueiden nuorisojärjestöillä on jäseniä. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan poliittisissa nuoriso- ja opiskelijajärjestöissä oli vuonna 2012 yli 41 000 jäsentä.

Demarinuorten puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven mukaan nuorten ehdokkaiden saaminen on hankalampaa esimerkiksi Hämeenlinnassa kuin Tampereella. Pienemmällä paikkakunnalla asuvat nuoret eivät välttämättä halua jäädä kotikuntaansa asumaan loppuiäkseen. Neljäksi vuodeksi valtuustoon sitoutuminen voi tuntua lopulliselta.

Ehdokkaana oleminen on kokopäivätyötä, mikäli mielii valituksi. Monet olivat ehdokkaina jo kevään 2015 eduskuntavaaleissa, mutta ensikertalaiset pääsevät harvoin suoraan eduskuntaan. Kaikki eivät jaksa panostaa uuteen kampanjaan näin pian uudestaan. Näkkäläjärven mukaan nopeasti toistuvat vaalit saattavat turruttaa osan sellaisista, jotka olisivat yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita.

Nykyajan nuoret eivät ole välinpitämätön massa, vaikka monet eivät uskallakaan puoluepolitiikkaan sitotua. Sitoutumattomuutta ei tulisi nähdä pelkästään huonossa valossa. Suomen Kristillisdemokraattisten nuorten varapuheenjohtajan Nelli-Maria Sarasmaan mukaan nuoret ovat usein ennakkoluulottomia ja ottavat poliittisesta nuorisojärjestöstä tulleen kouluvierailijan vastaan avoimin mielin.

Politiikasta kiinnostumattoman nuoren silmissä kaikki poliitikot saattavat näyttäytyä samanlaisina puolueesta riippumatta. Tällöin perinteisiä puolueiden välisiä vastakkainasetteluja ei ole. Ehkäpä tässä piilee sitoutumattomien nuorten salainen ase puoluepolitiikkaan jämähtäneitä keski-ikäisiä vastaan.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.