WWF julkaisi lihaoppaan – klassikkokiista leimahti jälleen

Yhä useampi kuluttaja valitsee kotimaista lihaa ulkomaisen sijaan.
08.02.2017 - 18:39 Lisa Kärnä, kuvat: Emilia Anundi

Yhden kilon naudanlihan tuottaminen vastaa noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä. WWF:n julkaisema lihatuotannon ympäristövaikutuksia arvioiva opas kehottaa käyttämään suomalaista naudanlihaa harkiten.

Sunnuntaina Helsingin Sanomien etusivulla komeili Atrian mainos, jossa kerrottiin suomalaisen naudanlihan olevan puhtaampaa ja vähäpäästöisempää kuin muualla maailmassa. Tutkimusten mukaan naudanlihatuotanto on lihateollisuuden suurin ympäristövaikutusten aiheuttaja.

– Ymmärrän, että tuottajat haluavat nostaa suomalaisen naudanlihatuotannon vahvuuksia esille. Tietenkin toivoisin, että viestintä painottuisi enemmän siihen, kuinka lihankulutusta vähentämällä ja parempiin vaihtoehtoihin panostamalla ympäristövaikutuksia saataisiin kuriin, kertoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.

WWF:n julkaisemassa lihaoppaassa arvioidaan eri lihojen ympäristövaikutuksia luonnon monimuotoisuuden, torjunta-aineiden, ilmaston ja rehevöitymisen kannalta. Oppaassa lihat on luokiteltu kolmeen eri kategoriaan: punaisella merkityt lihat kuormittavat ympäristöä eniten ja niitä tulisi välttää ruokavaliossa, keltaisella merkittyjä lihoja voi syödä harkiten ja vihreitä kohtuudella.

– Siinä mittakaavassa, jossa lihaa syödään, ei sitä tällä hetkellä voi täysin kestävästi tuottaa. Ympäristöongelmiin on todella hankala vaikuttaa, sillä kaikesta lihantuotannosta syntyy merkittäviä ilmasto- ja rehevöitymispäästöjä, Höynälänmaa toteaa.

Suomessa asiat yhtä hyvin kuin Ruotsissa

Aihe on nostanut klassisen luonnonsuojelujärjestö vastaan maatalousyrittäjät -kiistan jälleen pinnalle. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n mielestä WWF:n lihaoppaassa oli joitain oikeita ja paikkansapitäviä asioita, mutta muuten opas asetti suomalaisen lihatuotannon huonoon valoon.

– Pysytään faktoissa. Niillä argumenteilla, joilla jotain hyvinkin luontoa kuluttavaa lihatuotantotapaa maailmalla nuijitaan päähän, ei pysty meikäläistä lihatuotantoa arvostelemaan millään perusteilla, toteaa MTK:n nauta-, lammas- ja luomutuotannon asiantuntija Jukka Markkanen.

MTK:n mukaan WWF ei tunnista suomalaisen kotieläintuotannon vahvuuksia. Markkanen hämmästelee lihaoppaan vertailua suomalaisten ja ruotsalaisten tuotantoeläinten oloissa.

– Se, että Ruotsissa tuotantoeläimillä olisi paremmat olot kuin meillä, herätti ihmetystä. Mihin tämä mahtaa perustua? Suomessa yleinen eläinterveys on niin hyvällä mallilla, ettei meillä käytetä ennaltaehkäisevästi eikä rutiininomaisesti lääkintää tai muita hormoneita, Markkanen pohtii.

Aila Näse ei ole huolissaan kotimaisen lihan käytöstä. Näsen taloudessa lihan syöntiä on kuitenkin vähennetty aikaisemmasta.

Kuluttaja suosii kotimaista

Tampereen Sokoksen lihahyllyllä ei taistelua oppaan paikkansapitävyydestä huomaa. Tamperelaiset Aila ja Tapio Näse pyrkivät ostamaan kotimaista lihaa, mutta myöntävät myös hinnan vaikuttavan ostopäätökseen.

– Lihan alkuperämaa vaikuttaa jonkin verran. Kiinnitämme siihen huomiota ja mielellään ostaisimme sellaista, joka on kotimaista tai lähellä tuotettua, Aila Näse kertoo.

Myös eri lihavaihtoehtojen välillä pohtiva Santeri Ilvonen on samaa mieltä.

– Ostan aina suomalaista lihaa. Mielikuvani on, että se on laadukkaampaa kuin ulkomainen. Olen jonkin verran huolissani ympäristövaikutuksista, muttei sitä aina tule ajateltua. Jos ostaa kotimaista lihaa, niin ei siitä varmaan niin paljon päästöjä synny kuin ulkomailta tuodusta lihasta.

Ainoa, jolla näyttää olevan lihakiistaan sanomista, on marketin vartija. Hän pyytää jatkamaan keskustelua lihatuotannon eettisyydestä muualla kuin lihahyllyllä. Kaikesta mediassa käydystä kiistasta huolimatta kuluttajille 400 gramman jauhelihapaketti vaikuttaa olevan edelleen sama vanha tuttu.

||

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.